VAPAALAN OMAKOTIALUEEN VUOSIKYMMENET

 

Vapaalan pientaloalue alkoi muodostua vuodesta 1936 lähtien, kun Ylä‑Labbaksen tila alkoi myydä metsäiseltä Helsingin maalaiskunnan Friherrsin alueelta omakotitontteja. Sitä ennen alueella oli vain kolme pientaloa ja Rajatorpan tila. Ylä­Lab‑baksen ja Rajatorpan lisäksi alueen maita omisti Ala‑Labbaksen tila.

Friherrs, 1960‑luvun loppupuolelta lähtien suomeksi Vapaala, on kasvanut ensimmäiset vuosikymmenensä pääosin hartiapankkivarojen turvin. Useimpien asukkaiden työpaikat olivat Pitäjänmäessä ja Helsingissä.

Ensimmäisten vuosikymmeniensä aikana Vapaala on ollut voimakkaasti työväestön ja vasemmiston kylä. 1990‑luvun alussa Vapaalassa vasemmiston kannatus on ollut hiukan vähäisempää kuin Vantaalla keskimäärin.

Kauppapalvelut tavoittivat kylän jo v. 1937. Seuraavana vuonna Elanto avasi kylässä myymälän. Samana vuonna alettiin yritykset koulun saamiseksi kylään, mutta hankkeesta tuli totta vasta v. 1945. Pari vuotta myöhemmin linja‑auto alkoi liikennöidä Vapaalan perälle. Oman postitoimiston Vapaala sai 1950‑luvun puolessa välissä.

Kyläläiset ovat rakentaneet asuinaluettaan yhteistyössä. Teitä on tehty alun perin talkoilla. Palokunta on ollut jatkuvasti arvostuksen ja talkoohengen kohde. On ollut poliittisia, liikunta ja muita aatteellisia järjestöjä. Työväentalo rakennettiin toisen maailmansodan jälkeen neuvostoliittolaisista parakeista.

Omakotiyhdistys perustettiin v. 1947. Se on poliittisten järjestöjen lisäksi tärkeä väline kylän asioita ajettaessa. Erityisen paljon on huolta aiheuttanut kylän kaavoitus, jonka ympärillä tehtiin kiivastakin kehitystyötä 1980­luvulle asti. Toisen maailmansodan jälkeen Vapaalaa oltiin liittämässä Helsinkiin, mutta Helsingin aprikointi kariutti hankkeen. 1970‑luvun alussa Helsinki vaati Helsingin maalaiskunnan alueista huomattavaa osaa liitettäväksi Helsinkiin, mutta kunta ei ollut nyt suostuvainen.

Vapaala on rakentunut asuinalueeksi, joka täyttyy vähitellen kaavan mukaiseksi ja on hyvä asuin paikka. Palveluja tuskin kylään tulee, mutta ne ovat hyvät kylän rajoilla. Vapaalalaisten on huolehdittava siitä, ettei kylää jyrätä suurten naapureiden vielä kasvaessa. Kyläelämän ulkoiset puitteet ovat niukkuus‑Suomen yleistilaan nähden hyvät. Elämän laadun kehittäminen on pääosin omissa käsissämme.

Esitteen näköisvedos sivu 1 ja sivu 2