2/2008

Korte Pitkäkosken maastossa

Kyläkirjaan toivotaan edelleen myös kyläläisten valokuvia. Jos sinulla on vanhoja valokuvia, ota yhteyttä Jukka Hakoon, Kellastuvantie 2, 01760 VANTAA! Hyvinkin yksityiseltä näyttävä kuva voi osaltaan heijastaa koko kylän kehitystä. hako.kellastupa@kolumbus.fi

Omakotiyhdistyksen kuulumisia

Alkuvuosi on ollut yhdistyksen hallitukselle varsin vilkasta aikaa, joten selostus ajankohtaisista asioista lienee paikallaan.

Vuosikokous

Vuosikokouksessa yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin edelleen Liisa Rajamäki. Erovuorossa olleet hallituksen jäsenet valittiin uudelleen, paitsi että Maija Saarisen tilalle uudeksi hallituksen jäseneksi valittiin Mervi Lankinen. Hallituksen työnjako käy ilmi lehden takakannesta.

Yhdistyksen kuluvan vuoden jäsenmaksu on edelleen 17 euroa, mutta vuosikokouksessa päätettiin vuoden 2009 jäsenmaksun nostamisesta 20 euroon. Korotus johtuu kattojärjestön, Suomen Omakotiliiton, jäsenmaksun korotuksesta.

Friherrsin kyläkirja

Aineiston kerääminen Friherrsin kyläkirjaa varten jatkuu. Olemme saaneet aineistoa kyläläisiltä, mutta kaikki pienetkin muistelukset ja erityisesti valokuvat otetaan kiitollisuudella vastaan. Kirjoitustyöstä vastaava Jukka Hako on laatinut muistelun tueksi kaksi kysymyssarjaa, joista ensimmäinen kohdistuu kylän alkuvuosikymmeniin, toinen on tarkoitettu kylään myöhemmin muuttaneille. Kysymyssarjat ovat saatavissa yhdistyksen verkkosivuilta www.kolumbus.fi/vapaalan.oky/ tai hallituksen jäseniltä.

Suullisten muistelujen keräämiseksi järjestetään kaikille kyläläisille avoin muistelutilaisuus maanantaina 12.5. klo 18 Friherrsin Torpalla. Kahvinjuonnin lomassa keskustelua johdattelevat Jukka ja Senja Hako ja paikalla on myös yhdistyksen hallituksen jäseniä. Tilaisuudessa on mahdollista jättää ennakkotilauksia kyläkirjaan, jonka hinnaksi on kaavailtu 39 euroa.

Keväällä ja alkukesällä kylässä kiertää myös valokuvaajia ikuistamassa tämänhetkisiä näkymiä kyläkirjaan. Toivomme, että kyläläiset suhtautuvat myötämielisesti tonttien nurkilla zoomaileviin kuvaajiin.

Energiatilaisuudet

Maaliskuussa omakotiyhdistys järjesti yhteistyössä Linnaisten Omakotiyhdistyksen ja Hämevaara-Seuran kanssa energiatilaisuuden Kilterin koululla. Paikalla oli n. 50 energia-asioista kiinnostunutta kuulijaa. Tämän lehden mukana kyläläisille jaettavassa Vantaan omakotiyhdistysten keskusjärjestön VOKin jäsentiedotteessa on Hämevaara-Seuran puheenjohtajan Mariitta Savolaisen laatima kooste tilaisuudessa käsitellystä aineistosta.

Hämevaara-Seura järjestää 14.5. klo 18 Pähkinärinteen koululla tilaisuuden, jossa kuullaan lämmitysjärjestelmää vaihtaneiden tai erilaisia lisäjärjestelmiä hankkineiden omakotiasukkaiden kokemuksista. Paikalla on myös kaupungin korjausneuvoja kertomassa avustusmahdollisuuksista. Tilaisuuteen ovat myös lähiyhdistysten jäsenet tervetulleita. Ks. http://www.hamevaaraseura.fi

Yhden mahdollisuuden energiakustannusten hillitsemiseen tarjoaa VOKin Vantaan Energian ja Teboilin kanssa solmimien sopimusten hyödyntäminen.

Vantaan linjastosuunnitelma

Omakotiyhdistys antoi YTV:lle lausunnon Vantaan linjastosuunnitelmasta. Siinä pidettiin tärkeänä kehärahan pikaista rakentamista, tiheää liityntäliikennettä Myyrmäkeen sekä bussilinjan 362 liikennöinnin jatkamista myös ruuhka-aikojen ulkopuolella. Koska Askiston asukkaat kritisoivat Hämeenkylän koululla pidetyssä esittelytilaisuudessa voimakkaasti suunnitellun liityntälinjan 35 ajamista ainoastaan Martinlaaksoon, Vapaalan Omakotiyhdistys esitti selvitettäväksi, voisiko kyseinen linja ajaa Vapaalan kautta Myyrmäkeen. – Kannanotto on luettavissa kokonaisuudessaan yhdistyksen verkkosivuilla.

Myyrmäen suuralueen metsäsuunnitelma

Alkuvuodesta yhdistys antoi lausunnon myös tekeillä olevasta Myyrmäen suuralueen metsäsuunnitelmaluonnoksesta. Yhdistys suhtautui suunnittelun lähtökohtiin sekä kaudelle 2008-2017 suunniteltuihin hoito- ja hakkuutoimenpiteisiin pääosin myönteisesti. Ihmetystä herätti lähinnä se, että Vapaalasta suunnitelmaan oli otettu ainoastaan muutamia pieniä, asemakaavassa puistoiksi merkittyjä alueita Vapaalan koillisreunalta. Yhdistys esitti, että myös Vapaalan sisäiset puistoalueet sisällytetään metsätaloussuunnitelmaan.

Suunnittelun vauhdittamiseksi yhdistys on esittänyt kaupungin viheralueyksikölle yhteistä maastokäyntiä Vapaalan puistoihin. Käynnin ajankohdaksi on sovittu torstai 15.5. ja sen perusteella voidaan toivottavasti suunnitella ja toteuttaa puistojen hoitotoimenpiteitä kaikkien vapaalalaisten iloksi.

Jäseneksi omakotiyhdistykseen?

Edellä kuvatut tapahtumat ja toimenpiteet toivottavasti kuvaavat yhdistyksen toimintaperiaatteita: se pyrkii seuraamaan aktiivisesti lähiympäristön kehitystä ja tekemään kaupungille ja muille viranomaisille esityksiä Vapaalan olojen kehittämiseksi. Toivomme luonnollisesti, että saamme kylästä tukea näille pyrkimyksille, mahdollisimman monia kyläläisiä yhdistyksen jäseniksi ja mukaan yhteisiin tapahtumiin. Toivomme myös kaikenlaisia yhteydenottoja kylään liittyvissä asioissa.

VOKin tiedotteen lisäksi tämän lehden mukana jaetaan kattojärjestömme Suomen Omakotiliiton esitettä, jossa Omakotiliiton tarjoamien jäsenetujen lisäksi on jäseneksi ilmoittautumislomake. Yhdistyksen saama erä ei riittäne kaikkiin talouksiin, mutta jäseneksi on mahdollista liittyä myös yhdistyksen verkkosivujen kautta.

Tervetuloa mukaan Vapaalan Omakotiyhdistyksen toimintaan!

Liisa Rajamäki

Yhteinen vesialueemme

Lähes kaikilla meillä Vapaalalaisilla tontinomistajilla on oikeus 3,9 hehtaarin suuruiseen yhteiseen vesialueeseen, mikä sijaitsee Hämeenkylän Pitkäjärvessä. Vesialueen rekisterinumero on 92-405-876-11.  Se on alun perin muodostettu vesialueiden jaossa, jonka KO on vahvistanut 20.4.1847. Silloin tämä vesialue erotettiin Hämeenkylän kiinteistöille, joiden numerot ovat 1-1 ja 4.  Kylämme on muodostettu pääasiassa näiden tilojen maista.

Tämä Pitkäjärven alue sijaitsee järven pohjoispäässä.  se on siis luonnollisesti Vantaan alueella.  Vesialueen pituus on n. 450 metriä ja sen suurin leveys on n. 60 metriä.  Toimitusinsinöörin mukaan yksi alueen kulmista ylettyy järven rantaan asti, mutta tälle muutaman metrin kaistaleelle ei hänen mukaansa voi rakentaa venelaituria. Näin maallikkona esitettyä varsin vähäistä karttaa tutkiessa tuntuu siltä, ettei alue edes ylety rantaan asti, mutta varmaan asiantuntija puhui kokouksessa täyttä asiaa.

Yleensä, kun olemme ostaneet tontin, on kauppakirjassa ollut maininta oikeudesta yhteiseen vesialueeseen ja näin olemme tulleet osakkaaksi siihen.  Vuosien saatossa voimassaolevat lait ovat kuitenkin olleet erilaisia. Välillä osuus yhteiseen vesialueeseen on siirtynyt kiinteistön mukana ilman erillistä mainintaakaan kauppakirjassa ja välillä asian mainitsematta jättäminen on merkinnyt sitä, että omistus ei ole siirtynyt kaupan mukana.

Omistamallasi kiinteistöllä on osuus osakasluettelossa, jos sait v. 2005 kutsun asiaa koskevaan maanmittaustoimituksen kokoukseen. Mikäli se on unohtunut tai muuten haluat tarkistaa asian, voit ottaa yhteyttä yhdistyksemme hallituksen puheenjohtajaan, varapuheenjohtajaan tai rahastonhoitajaan. Puhelinnumerot löytyvät lehden takasivulta. Heillä on osakasluettelot, joista käy ilmi osuutesi ja sen suuruus.

Miten me sitten voisimme hyödyntää tätä yhteistä oikeuttamme, on kysymys sinänsä.  Tässä asiassa toivonkin, että joku meistä, joka on perehtynyt näihin asioihin, voisi jatkaa asian käsittelyä seuraavan lehtemme palstoilla.

Pertti Louhula

Kolehmaiset 30 vuotta yrittäjinä

Vapaalan liiketalossa Vapaalantie 2:ssa sijaitseva Fysioterapia Kolehmainen ky:n omistajat Eero ja Sirkka Kolehmainen perustivat vastavalmistuneina lääkintävoimistelijoina ensimmäisen oman fysikaalisen hoitolaitoksensa huhtikuussa 1978 Pihtiputaalle. Muutto Pihtiputaalle johtui siitä, ettei vuonna 1977 pääkaupunkiseudulla ollut valmistumisvaiheessa oleville lääkintävoimistelijoille tarjolla työpaikkoja, joten Kolehmaiset hakeutuivat töihin Sydän-Savon kansanterveystyön kuntainliittoon Virtasalmelle ja Pihtiputaalle. Työtä oli runsaasti ja niinpä Kolehmaiset päättivät perustaa oman yrityksen. Toiminta lähtikin hyvin käyntiin.

Sirkka Kolehmainen aloitti vuonna 1979 erikoistumisopinnot Helsingissä ja Eeroa pyydettiin vetämään fysioterapiatoimintaa Rajamäellä. Niinpä Pihtiputaan yritys myytiin ja näin tuli muutto Pihtiputaalta Rajatorppaan. Vuonna 1981 kesällä perustettiin sitten Fysioterapia Kolehmainen ky. Helmikuussa 1983 yritystä laajennettiin Rajatorppaan. Nuijatie 25 B:n alakerran kerhotiloissa aloitti yrityksen Länsi-Vantaan toimipiste, jonka johtajaksi tuli Sirkka Kolehmainen.

Keväällä 1987 yritys muutti Vapaalan liiketaloon, missä se sijaitsee edelleenkin tosin nyt uudessa huoneistossa. Tilat ovat nykyaikaiset ja soveltuvat hyvin yrityksen tarpeisiin.

Kolehmaiset ovat tehneet useita opintomatkoja, joiden aikana he ovat tutustuneet paikalliseen fysioterapia- ja kiropraktiikkatoimintaan.

Näitä opintomatkoja he ovat tehneet Yhdysvaltoihin, Kiinaan, Hong Kongiin, Britanniaan, Hollantiin, Itävaltaan, Espanjaan ja Ruotsiin. Lisäkoulutuksella on ammattitaito pidetty ajan tasalla.

Yrityksen henkilökuntaan kuuluvat tällä hetkellä: Erikoislääkintävoimistelija, fysioterapian lehtori, THM, jalkaterapeutti Sirkka Kolehmainen, fysioterapeutti Eero Kolehmainen, fysioterapeutti Tuija Teittinen-Puhakka, fysioterapeutti Erick Elison ja osteopatian lehtori, FM Jerry Ketola.

Nyt, kun yritystoimintaa on kertynyt kolme vuosikymmentä, yritys ja sen omistajat sekä työntekijät jatkavat omaksumallaan linjalla, tavoitteenaan asiakkaidensa terveyden edistäminen.

Juhlavuoden kunniaksi Fysioterapia Kolehmainen on päättänyt myöntää Vapaalan Omakotiyhdistyksen jäsenille 5 % alennuksen, joka on voimassa toistaiseksi.        

Pertti Louhula

 

 

Postinjakajana 50 vuotta sitten

Tuurasin kouluaikoinani kahtena kesänä kylämme postinjakajaa hänen lomiensa aikana.  Työ oli koululaiselle varsin sopivaa.  Erityisesti on mainittava lyhyt työmatka. 

Meiltä kylän silloiseen postitoimistoon on matkaa vain parisataa metriä. Posti oli vuonna 1955 vihdoin saatu omalle kylälle, kun Urpo Suonpää oli rakentanut kotitalonsa jatkeeksi tilat postitoimistolle.  Vaimonsa Laura Suonpäästä tuli ensimmäinen postiaseman hoitaja.  Myöhemmin Ethel Veteli, joka edelleenkin asuu kylällämme, toimi samassa tehtävässä. 

Posti oli silloin avoinna neljä tuntia päivässä.  Aukiolo oli kahdessa jaksossa.  Muistaakseni ajat olivat aamulla klo 8.00 – 10.30 ja iltapäivällä klo 16.00 – 17.30. Posti tuotiin Friherrsiin kahdesti päivässä.  Aamulla tuli pääosa postista klo 7.00, jonka jälkeen kantaja aloitti lajittelun. Jollei odotettu kirje tullut aamulla, sitä voi käydä kysymässä illalla klo 17.00 jälkeen, jolloin iltaposti tuli ja pääosa lähtevästä postista lähti.  Postilaatikot sijaitsivat postin sekä Elannon seinällä.  Elannolla olleen laatikon kantaja tyhjensi kierroksellaan ja toi sieltä lähtevän postin postitoimistoon.

Kun posti oli lajiteltu, lähti postinjakaja kierrokselleen.  Monet ihmiset kävivät jo aamun aikana hakemassa postinsa suoraan postitoimistosta, varsinkin mikäli heillä oli muuta asiaa postiin.  Tällä tavalla tulivat useat kyläläiset postinjakajalle tutuiksi.

Koska kaikki sanomalehdet tulivat silloin postin kautta, oli postia niin runsaasti, että laukkua piti käydä postissa pari kolme kertaa täyttämässä.  Kierroksen aloitin yleensä niin, että ensimmäinen vaihe käsitti Valtatien postilta Pitkätien risteykseen.  Siinä tuli jaettua Koivutien, Tammitien, Leppätien ja Koivukujan alueet.  Seuraava kierros alkoi myös postilta ja suuntautui Talvitielle, Rinnetielle ja Kanervatielle. Tähän kuului myös Valtatien se osa, mikä on Elannolta alaspäin.  tämä kierros päättyi Käkitielle ja pienelle lounastauolle.

Kun olin ensimmäisen kerran Talvitiellä Leinosen portilla ja laitoin lehden heidän postilaatikkoonsa, ryntäsi Leinosen Bernhardilainen haukkuen portille niin, että portti oli särkyä.  Minulle tuli kiire eteenpäin.  Kun sitten postitoimistossa kerroin asiasta Lauralle, hän sanoi, että sen olisi pitänytantaa lehti sille Laura Suonpää puhutteli ihmisiä yksikön kolmannessa persoonassa ja kun oltiin samassa työssä, minua puhuteltiin tuttavallisesti sanomalla se. Seuraavasta kerrasta alkaen Leinosen portilla kaikki meni hyvin.  Koira hoiti postin portilta sisälle.

Vaihtelin loppupäivän kierrosjärjestystä niin, etteivät aina samat ihmiset saaneet postiaan viimeisenä. Jakelu oli valmis 13 – 14 aikaan. Pitkätiellä oli Tarsan talo, jonka yläkerrassa asui vuokralaisena nuori pariskunta, jolla oli omia lapsia ja vaimo, joka oli kotona, ilmeisesti hoiti muidenkin ihmisten lapsia. Kun vein heille postia, kuului lähes joka kerta pihalta sama ilmoitus äidille:”Äiti, äiti posti tuli näin myöhään, näin myöhään”.  No toki he joskus saivatkin postinsa melkein viimeisenä. Mutta ilmoituksen sanamuoto ei muuttunut vaikka joskus olinkin heidän postilaatikollaan jo kello kahdentoista aikoihin.

En muista postilaatikkojen lukumäärää, mutta jakelualueeseen kuului koko silloinen kylä.  Äärimmäinen piste Vanhaa Hämeenkyläntietä etelään oli Rajatorpan kartano, jossa kylläkin oli vain yksi jättöpaikka, mikä sijaitsi tien vieressä olleen kaivon lähellä.  Polkupyörä oli erinomainen apuväline.

Posti jaettiin kuutena päivänä viikossa.  Sunnuntaisin jaettiin pelkästään sanomalehdet.  Sen jakelun hoiti vakinainen jakaja Erkki Mäkelä, koska hän sai siitä asukkailta erillisen korvauksen.  Mikäli joku ei halunnut suorittaa tätä pientä maksua, hän sai pyhän lehtensä maanantaina postin mukana.

Pertti Louhula

Ferrareita kylällämme

Kirjoitin lehdessämme n:o 4/07 Kauko Kormun maalaamista Ferrareista.  Pyysin lukijoilta lisätietoja autosta.  mutta koska Kormu maalasi tallissamme kaksikin tällaista autoa tulin antaneeksi tekstissä hieman harhauttavia tietoja.  Vanhat asiat saattavat mennä helposti sekaisin.

Asiaan tarttui ensimmäisenä Helge Grönfors, joka on innostunut autourheilufani.  Helgen pitkä kirje oli mukavaa luettavaa. Minuun otti yhteyttä myös Teuvo Vuorela Kannelmäestä, joka oli saanut kuvan Ferrarista Pekka Rämöltä.  Teuvolla on tallessa kaiketi kaikki Eläintarhan ajojen ohjelmat.  Lisäksi hän tunsi Pentti Keinäsen hyvin. Häneltä ja Keinäseltä jäi moottoripyöräkaupan paperit tekemättä, kun Keinäsellä oli kiire lähteä Vaasan kilpa-ajoihin.  Myös kuvaaja Erkki Kumpula oli kaivanut infoa netistä, mutta hänkään ei osunut aivan oikeaan.  Kaikille oli yhteistä se, että lähtökohtana oli auton ruotsalainen omistus ja numero 4 keväällä 1958.  Parhaan ja varmaan oikean infon sain Kare Pietilältä Helsingistä.

Auto on Ferrari 750 Monza, jonka omisti Pentti Keinänen.  Hän osallistui sillä Tampereen Hippoksella kesäkuussa 1958 järjestettyihin kilpa-ajoihin voittaen molemmat lähdöt.  Autossa oli silloin numero 4.  Keinänen maalautti auton uusiin väreihin Kormulla joko ennen tai todennäköisimmin vasta kilpailujen jälkeen. 

Kuvastakin voi nähdä, että tämä auto ei ole nyt lähdössä Eläintarhan ajoihin. Lupiinit eivät näet kuki äitienpäivän aikoihin, vaan vasta kesäkuussa. Autossa oli numero 4 vielä elokuussa Keinäsen osallistuessa sillä Karlskogan kisaan Ruotsissa. Siellä toki numero vaihtui.  Tämän auton Keinänen osti ruotsalaiselta T. Bjurströmiltä.  John Kvarnstöm osallistui sillä 1958 Eläintarhan ajoihin jääden luokassaan viimeiseksi.  Keinänen osallistui tällä Ferrarilla vielä vuoden 1959 Eläintarhan ajoihin.  Pian tämän jälkeen hän menehtyi Vaasan kilpa-ajoissa, kun hänen Cooper 500 autonsa ajautui radalta ja kaatui surmaten kuljettajan.

Fred Geitel ajoi vuonna –58 Eltsussa Ferrarilla n:o 4, mutta se on toinen auto.  Tämä oli Scuderia Askolinin auto ja se joutui hurjaan onnettomuuteen vain 10 päivä ennen kilpailua.   Tekniikan Maailma-lehden numerossa 6/58 on kertomus Geitelin Ferrarista ja sen korjaamisesta Turun tiellä tapahtuneen onnettomuuden jäljiltä.  Auton kori keulaosaltaan rakennettiin täysin uudestaan Uuden Autokoriteollisuuden tehtaalla Helsingin pitäjän kirkolla.  Täällä se myös varmaan maalattiin.

Toinen Ferrari, jonka Kormu maalasi Louhulan tallissa, oli erittäin todennäköisesti se, minkä muistan olleen ruotsalaisessa omistuksessa ja mikä lähti täältä hinauksessa kohti Eläintarhaa.  Se oli John Kvarnströmin auto, Ferrari 857 Sport, joka kunnostettiin Helsingissä kevättalvella 1959.  Tässä autossa ei ollut mitään rekisterinumeroa, joten sillä ei voitu ajaa maantiellä.  Keinäsen Ferrarissahan on kuvan mukaan kenties hänen Sport-autonsa kuljetusnumerot. Vuoden 1959 kisoissa ajoi siis kaksi Ferraria, jotka olivat saaneet uuden maalin pintaansa Friherrsissä.  Suurten urheiluautojen luokan startissa ne olivat peräkkäisillä sijaluvuilla neljä ja viisi.  Lopputulosta en tiedä.

Pertti Louhula

Voit liittyä yhdistyksen jäseneksi joko Suomen Omakotiliiton verkko­sivuilla osoitteessa https://www.omakotiliitto.fi/jasenhakemus.aspx tai ottamalla yhteyttä yhdistyksen rahastonhoitajaan.

KYLÄ­LÄINEN, KÄYTÄ OMIA LÄHI­PALVE­LUJA.

Kyläkuulumisten ilmoitushinnat:

Koko sivu 17 x 11,5 cm, 150 €. Puoli sivua 8 x 11,5 cm, 90 €.

Kolmannes sivua 5 x 11,5 cm, 50 €. Rivi-ilmoitus, korkeintaan kolme riviä 30 €

Vapaalan Omakotiyhdistys ry. (http://www.kolumbus.fi/vapaalan.oky) on Vantaan Omakotiyhdistysten Keskusjärjestön ja Suomen Omakotiliiton jäsen

HALLITUS 2008

Puheenjohtaja

Liisa Rajamäki 040-7794192

Jäsen

Jukka Hirvikallio 0400-704631

 

Sihteeri

Kalevi Karling 0500 455755

Jäsen

Markku Saarinen 050-3410781

 

Jäsen

Eija Grönfors 8555288

Jäsen

Jari Mäkinen 040-5119074

 

Lehti/kotisivu

Kalevi Karling 0500 455755

Jäsen

Riitta Salminen 050-5636271

 

Varapuh. joht.

Rauno Leppänen 8543484

Jäsen

Arto Hämäläinen 045-1239647

 

Rahat, lehti

Pertti Louhula 8555483

Jäsen

Mervi Lankinen 050 3742622

 

Tiedotettamme ovat taloudellisesti tukeneet ja vapaalalaisia palvelevat:

FYSIOTERAPIA KOLEHMAINEN KY. Vapaalantie 2 A 14, puh. 855 5482 Omakotiyhdistyksen jäsenille 5 % alennus.

HAMMASLÄÄKÄRIT KATI NYLUND JA TIMO KAITEMO. Nuijakuja 6 A. Ajanvaraus puh. 853 4334. Runsaasti iltaaikoja.

PARTURI ADAM. Nuijatie 12, puh. 855 5767

YKKÖSURHEILU OY. Rajatorppa, Vapaalantie 2, puh. 855 5872.

ARKKITEHTIAPUA LÄHELTÄ!
Arkkitehtuuritoimisto Kirsti ja Markku Klami
Kirveskuja 11, p. 8544 944.

LOUNAS JA TILAUSRAVINTOLA
La Caramba Vapaalantie 2
Palvelemme arkisin klo11.30 – 16.00 ja La, Su klo 12.00 – 16.00

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNNAN jumalanpalvelus sunnuntaisin kirkossa Auratie 3 klo 10. Seurakunnan toiminnasta viikoittain Vantaan La­uri lehdessä.

Koonnut: Kalevi Karling ISSN 0786454X