1/2008

Kuva: Ääninauha Oy, Kapteeninkatu 1, Helsinki/Mirjam Mustonen. Tietojemme mukaan kuva on Friherrsin kansakoulun oppilaista koulun ollessa Antikaisen talon tiloissa syksyllä 1947.

 

Omakotiasujan energiailta 4.3. 2008 alkaen klo 18 Kilterin koululla.Ks sivu 4.

 

Vapaalan perinteinen kirkkopyhä 2.3.2008 alkaen klo 10.00.Ks sivu 5.

Yhdistyksen vuosikokous 5.3.2008 Rajatorpan koululla alkaen klo 19.00. Ks sivu 2

Yhdistyksen vuosikokous

Yhdistyksen vuosikokous pidetään maaliskuun 5 päivänä 2008 Rajatorpan koulun tiloissa alkaen klo 19.00. Kokouksessa käsitellään sääntömää­räiset asiat.

1    Kokouksen avaustoimet

2    Kokouksen toimihenkilöiden valinta pj, siht, pöytäk. tark. (2 kpl), äänten laskijat (2 kpl)

3    Laillisuus ja päätösvaltaisuus

4    Hyväksytään kokouksen työjärjestys

5    Vuoden 2007 toiminnan käsittely

- toimintakertomus, tilit, tase, tilintarkastajien lausunto

6    Vastuuvapauden myöntäminen edelliselle hallitukselle

7    Vuoden 2008 toiminnan käsittely

- toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio

- liittymis- ja jäsenmaksu vuodeksi 2009

8    Hallituksen valinta

- puheenjohtaja

- jäsenet erovuoroisten*) tilalle

9    Tilintarkastajien valinta (2 + 2 )

10  Toimihenkilöiden palkkiot

11  Muut esille tulevat asiat

*) Hallitukseen jäävät: Eija Grönfors, Riitta Salminen, Kalevi Karling, Jukka Hirvikallio. Erovuorossa: Jari Mäkinen, Arto Hämäläinen, Pertti Louhula, Maija Saarinen ja Markku Saarinen

Kaikki mukaan Vapaalan historiaa kirjoittamaan!

Aineiston kerääminen Friherrsin/Vapaalan kyläkirjaa varten on käynnistynyt. Virallisen pöytäkirja- ym. aineiston lisäksi kirjaan halutaan saada kyläläisten omia muistoja menneiden vuosikymmenien ajalta. Vanhojen kyläläisten haastatteluja ja muistelmia on julkaistu säännöllisesti Kyläkuulumisissa, mutta kirjan kirjoittajat Jukka ja Senja Hako toivovat edelleen muistoja eri aihealueilta ja kaikilta kylän vuosikymmeniltä. Muistelun helpottamiseksi Jukka Hako on laatinut suuntaa antavan luettelon kysymyksistä. Luettelo löytyy yhdistyksen verkkosivuilta osoitteesta http://www.kolumbus.fi/vapaalan.oky/ Kyselylomakkeen paperiversion saa lehden takakannessa mainituilta hallituksen jäseniltä.

Toimintakertomus vuodelta 2007

Toimintakaudella Vapaalan omakotiyhdistys on toiminut tarkoituksensa mukaisesti jäsentensä etujen valvojana. Tavoitteena on ollut valvoa asuinaluetta koskevia päätöksiä ja suunnitelmia sekä edistää Vapaalan kehittymistä ja asuinympäristön viihtyisyyttä.

Asukas- ja kulttuuritoiminta.

Syyskaudella järjestettiin Vapaala-päivä, jonka ohjelma oli suunnattu kaikenikäisille vapaalalaisille. Erityisesti uusia alueen asukkaita haluttiin aktivoida mukaan toimintaan. Vapaalan kirkkopyhä järjestettiin 25.3.2007 Hämeenkylän kirkossa.

Kävelyretki Pöllökallioille järjestettiin 12.5.2007. Kellastupa Oy:n kanssa tehtiin sopimus Friherrsin/Vapaalan kyläkirjan toimittamisesta ja julkaisemisesta.

Kaavoitus- ja ympäristötoiminta.

Vantaan yleiskaavaluonnokseen sisältyvä Luhtitien jatkaminen Uomatielle todettiin Vapaalan kannalta hyväksyttäväksi ratkaisuksi.; Pellaksessa asukkaat sen sijaan vastustivat suunnitelmaa. Yhdistys on ollut mukana Pitkäjärvi-projektissa. Vantaalle kuuluva rantaosuus halutaan säilyttää. Annettiin kannanotot Vantaan linjastouudistuksesta Vapaalan osalta sekä suunnitelmasta raskaan liikenteen paikoitusalueen rakentamisesta Vanhan Hämeenkyläntien varteen..

Tiedotustoiminta

Tärkein tiedotuskanava alueen asukkaiden ja jäsenten suuntaan on ollut Kyläkuulumiset. Lehti on jaettu neljä kertaa vuodessa kaikkiin Vapaalan talouksiin. Painosmäärä on 950 kpl. Kauden aikana ylläpidettiin yhdistyksen omaa internetsivua, ks. sivu 8.

Hallinto

Yhdistyksen hallituksen jäseninä ovat toimineet sivulla 8 mainitut henkilöt

Talous ja jäsenistö

Yhdistyksen varainhankinta perustui pääasiassa jäsenmaksutuottoihin. Merkittävä tulonlähde oli myös ilmoitusmyynti Kyläkuulumisiin.

Vuoden lopussa yhdistyksessä oli 292 jäsentä. Vuoden aikana yhdistykseen liittyi 5 jäsentä ja 18 jäsentä erosi. Yhdistyksen tulos oli 583,35 euroa ylijäämäinen.            

Maija Saarinen

Friherrsin toive 60-vuotias

V. ja U. seura Friherrsin Toive on perustettu lokakuussa 1947. Silloisen mittapuun mukaan Friherrsin omakotitaloalue oli iso asuntoalue ja tarve omalle urheiluseuralle oli ilmeinen. Siinä vaiheessa ei ollut omaa urheilukenttää eikä sisätiloja urheilun harrastamiseen. Juoksukilpailuja järjestettiin lapsille hyödyntäen kylän suoria ja pitkiä teitä. Seuran kokouspaikkana toimi v.1966 palanut Kansantupa, jossa perustava kokouskin pidettiin.

Ensimmäiseksi tavoitteekseen seura otti urheilukentän saamisen Friherrsiin. 1950-luvun alussa se sitten toteutuikin. Alkuvaiheessa seuran lajeina olivat jalkapallo, suunnistus, nyrkkeily ja jääkiekko. 1960-luku oli seuran aktiivisinta aikaa. Seurassa oli useita eri jaostoja. Mukaan tuli vielä hiihto ja naisjaosto, mikä järjesti liikunnallista ohjelmaa perheen pienemmille.

Kerrostalorakentamisen myötä 1960-luvulla ja 1970-luvun alussa väki alueella lisääntyi ja Etelä-Vantaalle alkoi muodostua omia tiettyyn lajiin erikoistuneita seuroja. Jo 1950-luvun lopulla muodostettiin painin ja jääkiekon erikoisseura Pirkat ja myöhemmin jalkapalloseura Vantaan Pallo -70. Näitä seuroja perustamassa oli myös Toiveen aktiiviharrastajia.

Naisten ykkösjoukkueen rinnalle muodostui 1980-luvulla (kakkos)jouk­kue, joka pelaa edelleen Lentopalloliiton 4-sarjaa. Naisjoukkueen toiminta on tällä hetkellä vaakalaudalla pelaajien vähyyden vuoksi. Toivottavasti joku tämän tekstin luettuaan innostuu tulemaan joukkoomme pelaamaan lentopalloa Rajatorpan koululle maanantaisin ja torstaisin klo 20.30 - 22.00. Nykyisin olemme yhdistäneet voimamme kuntojaoston kanssa ja pelaamme Rajatorpassa yhdessä kuntopalloa pelaavien miesten ja naisten kanssa. Eli sekä miehet että naiset, tervetuloa mukaan iloiseen porukkaamme, joka järjestää yhteistä toimintaa myös lentopallon ulkopuolella.

Näin Friherrsin Toiveen toiminta vähitellen muuttui ja 1970-luvulla seuran päälajiksi muodostui lentopallo, minkä "isänä" pidetään 1970-luvulla puheenjohtajana toiminutta Into Kavoniusta. Into toimi myös alkuvaiheessa naisjoukkueen valmentajana. Naisjoukkueen ("ykkösjoukkue") menestys oli hyvä koko sen olemassaolon ajan, aina 1990-luvulle asti. Joukkue pelasi ykkös- ja kakkossarjassa ja pääsi jopa mestaruussarjakarsintoihin pari kertaa. Myös miehillä oli oma joukkue vuoteen 1999 asti. He pelasivat pääosin 4-sarjassa.

Yhteyshenkilö Helena Härkönen 040-5768015 (iltaisin)

Yhdistyksen toimintasuunnitelma 2008

Yhdistyksen toiminnassa tulee näkymään tänäkin vuonna katselu tuohon jo yli 60 vuotta jatkuneeseen taipaleeseen. Lehteä kasataan tutut 4 numeroa ja artikkeleissa korostuu yhdistyksen historia. Erillisenä työnä kirjoitetaan kyläkirja alueesta ja sen asukkaista ja sen laadinnasta vastaa Kellastupa Oy. Kirjan valmistumista juhlistetaan tapahtumalla. Yhteistyötä lähinaapuriyhdistysten kanssa tiivistetään mm. järjestämällä yleisötilaisuus aiheena asuntojen energiatalous. Kirkkopyhää vietämme tänä vuonna 2.3.2008. Jumalanpalveluksen jälkeen tarjotaan taas kahvit. Pyritään vaikuttamaan alueemme puistojen kunnostukseen ja otetaan kantaa kaupungin ja YTV:n suunnitelmiin mm joukkoliikenneratkaisuihin.

Toivomme tänäkin vuonna asukkaiden kannanottoja asioiden tiimoilta lehden välityksellä tai kotisivujen kautta.

Liisa Rajamäki

Pientaloasukkaiden energiailta

Polttoaineiden hintojen kohoamisen ja ilmastonmuutoksen torjumisen takia tulevaisuuden lämmitysratkaisut ovat tulleet entistä tärkeämmiksi ja vaikeammiksi. Vapaalassa suurin osa asukkaista joutuu omakohtaisesti harkitsemaan eri vaihtoehtoja, koska kaukolämmitys ulottuu vain alueen reunaosiin. Jorma Kallion kirjoitus toisaalla tässä lehdessä kuvaa hyvin niitä kysymyksiä, joihin pientalossa asuvat joutuvat etsimään vastauksia. Omakotiyhdistyksen hallituksessa on keskusteltu energiakysymyksistä viime kuukausina useaan kertaan. Keskusteluissa on pidetty tärkeänä perusteellisen ja puolueettoman tiedon saamista kyläläisten ulottuville. Koska omakotiyhdistys on viritellyt yhteistyötä muiden Länsi-Vantaalla

toimivien omakotiyhdistysten kanssa, yhdeksi yhteistyömuodoksi on otettu yhteisen energiatilaisuuden järjestäminen.

Vapaalan ja Linnaisten omakotiyhdistysten sekä Hämevaara-Seuran yhteinen energiatilaisuus pidetään tiistaina 4.3.2008 klo 18.00 Kilterin koulun auditoriossa. Aiheesta Pientalojen lämmitysvaihtoehdot alustaa ja kysymyksiin vastaa Suomen Omakotiliiton Uudenmaan piirin energianeuvoja Rauno Heikkilä. Nordean Myyrmäen konttori on lupautunut järjestämään kahvitarjoilun ja pankin edustaja esittelee mahdollisten saneeraustoimenpiteiden rahoitusvaihtoehtoja.

Energiaillan tarkoituksena on lisätä kuluttajien tietoutta pientalojen erilaisista lämmitysmuodoista, niiden kustannuksista ja vaikutuksista ympäristöön. Ilta on suunnattu erityisesti lämmitysjärjestelmänsä uusimista tai saneerausta miettiville pientaloasukkaille, mutta myös uudiskohteiden asukkaat ovat tervetulleita. Tilaisuus ovat avoin kaikille pientalojen lämmityskysymyksistä kiinnostuneille. Tervetuloa!

Liisa Rajamäki

Vapaalan kirkkopyhä

Vapaalan kirkkopyhää vietetään tänä vuonna sunnuntaina 2.3.2008 Hämeenkylän kirkossa. Jumalanpalveluksessa saarnaa kirkkoherra Jukka Nevala ja liturgina on pastori Jaakko Kara. Kanttorina on Pekka Soranummi. Jumalanpalveluksessa esiintyy myös seurakunnan uusi mieskuoro Sarastus kanttori Hannu Lehtikankaan johdolla. Kyläläiset avustavat jumalanpalveluksen toimittamisessa ja omakotiyhdistys tarjoaa kirkkokahvit tilaisuuden jälkeen. Kirkkokahvien yhteydessä yhdistyksen puheenjohtaja Liisa Rajamäki kertoo Vapaalan kuulumisista, erityisesti kyläkirjahankkeesta. Maaliskuun ensimmäinen sunnuntai on kirkolliselta nimeltään ”leipäsunnuntai”. Tämän johdosta kirkolla myydään jumalanpalveluksen jälkeen leipää yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Tervetuloa jumalanpalvelukseen ja yhteiseen naapuritapaamiseen!

Liisa Rajamäki

Valitsimme maalämmön

Olemme asuneet Vapaalassa 37 vuotta ja siitä 21 vuotta nykyisessä asuinpaikassamme Sorvikujalla. Ajanjakso on sen verran pitkä, että sen kuluessa on ympäristössä tapahtunut monia myös asumiseen vaikuttavia muutoksia. Ensimmäiseen taloomme tuli öljylämmitys. Öljy oli silloin niin halpaa, ettei muita vaihtoehtoja edes harkittu. Myös rakennusnormit olivat väljemmät; lämpöeristyksiin ei kiinnitetty samanlaista huomiota kuin nykyään.

Kun muutimme Sorvikujalle, sähkölämmitys oli helppoudessaan vallannut alaa. Se saattoi myös olla useimmiten kokonaistaloudellisesti edullinen ratkaisu. Rakennusvaiheessa yösähköratkaisu ei ollut öljyvaihtoehtoa halvempi, koska sekin edellytti vesipatterikierron rakentamista. Järjestelmä toimi kohtuullisen hyvin vaatien melko vähän huoltotoimenpiteitä, mutta vähitellen sähkön hinnankorotukset alkoivat purra. Myös yösähkön ja päiväsähkön hintaero alkoi vähitellen supistua. Kokonaan se ei ole poistunut, mutta suuntaus näyttää selvältä.

Meidän oli silloin mahdollista saada ns. varaava sähkölämmitys, mikä merkitsi sitä, että lämmitykseen käytettiin lähes yksinomaan yösähköä, jonka hinta oli kuluttajalle edullinen. Sähkönkulutus on ollut meillä melko suuri, minkä vuoksi aloimme miettiä, voisimmeko jotenkin vaikuttaa tähän kustannuskehitykseen. Kulutustottumuksia on vaikea radikaalisti muuttaa; huoneissa on oltava riittävä lämpötila ja lämmintä vettä tarvitaan päivittäin. Katseet siis kääntyivät lämmitysvaihtoehtoihin. Kaukolämpö on ilmeisen hyvä vaihtoehto. Meidän kujalla sitä ei kuitenkaan ole tarjolla. Puupohjainen pellettilämmitys saattaa sekin olla toimiva ratkaisu. Laitteet ovat parantuneet ja käyttökin on pitkälle automatisoitu. Se kuitenkin olisi vaatinut varastotiloja. Maalämpöpumppu oli kolmas vaihtoehto ja lopulta se ratkaisu, josta tuli meidän uusi lämmitysjärjestelmä.

Ratkaisua mietittäessä oli esillä useita erilaisia näkökohtia. Yleinen keskustelu energian saatavuudesta ja mahdollisesta niukkuudesta oli mielessä. Keskustelussa usein vedotaan siihen, että kunkin tulisi omalla kohdallaan kantaa vastuuta ja pyrkiä valitsemaan sellaisia vaihtoehtoja, jotka säästävät energiaa. Lopulta säästäminen lienee kansantalouden kannalta kaikkein tärkein toimenpide, sillä loputon kulutuksen kasvu vie umpikujaan. Ratkaisevimpia meidän talon tapauksessa olivat kuitenkin taloudelliset seikat.

Urakoitsijaa etsimme ensin internetin välityksellä. Sieltä löytyikin useita alan yrittäjiä, joilta pyysimme tarjouksia. Lopulta parhaat kontaktit löytyivät kotikylän kävelylenkeiltä. Rakennustyömaan edessä saattoi olla kyltti, jossa luki, että TomAllen toimittaa tähän maalämmön. Varistossa poikkesimme Kessele Oy:n toimistoon ja lopulta sen kanssa teimme urakkasopimuksen.

Kustannukset varmaankin vaihtelevat tapauskohtaisesti. Jossakin hinnaltaan huokeampi ilmalämpöpumppu saattaa olla sopivin ratkaisu. Meidän tapauksessamme oli mielestämme aiheellista tehdä perusteellisempi saneeraus lämmitysjärjestelmässä ja niin päädyimme maalämpöpumppuun.  Saneerauksen hinta oli 15 500 €, kun otetaan huomioon verotuksessa saadut huojennukset. Tällä hinnalla Kessele Oy hoiti koko saneerauksen. Urakkaan kuului vanhan järjestelmä purku, uuden asentaminen ja 189 metriä syvän reiän poraaminen kallioon. Saneeraus tapahtui nopeasti muutamassa päivässä.

Saneerauskustannuksen suuruutta tarkasteltaessa kysytään ehkä, että kannattiko eläkeläispariskunnan ryhtyä tuollaiseen investointiin. 15 500 eurollahan ostaa sähköä pitkäksi aikaa. Ajattelemme kuitenkin niin, että talon käyttöiän kuluessa investointi tulee moneen kertaan maksetuksi. Uusi lämmitys on pyörinyt vasta noin neljä kuukautta, joten käyttökokemukset ovat vähäisiä. Ensivaikutelma on kuitenkin myönteinen. Huoneissa on ollut tasainen lämpö ja lämmintä vettä on riittänyt. Kaikki toimii aivan automaattisesti, huoltotarpeet ovat minimaaliset.

Varastotilaakin tuli lisää, kun tilaa vieneet vanhat lämmityslaitteet vietiin pois. Huojennusta tuli heti myös asumiskustannuksiin, kun ilmoitimme Vantaan Energialle, että olemme asentaneet taloomme maalämpöpumpun. 

Jorma Kallio

Yhdistyksemme vuosikokous 60 vuotta sitten

Friherrsin omakotiyhdistys piti vuosikokouksensa ensimmäisen toimintavuotensa jälkeen 14.3.1948 klo 13.00 Kansantupa Oy:n huoneistossa.  Paikalla oli 15 yhdistyksen jäsentä.  Kokouksen avasi yhdistyksen puheenjohtaja herra E. Lahtinen, joka myös valittiin kokouksen puheenjohtajaksi..  Sihteeriksi valittiin hra L. Antikainen ja pöytäkirjan tarkastajiksi rouvat L. Suonpää ja Rosendahl.

Sihteeri esitti toimintakertomuksen, mikä aiheutti keskustelua.  Siinä kävi ilmi, että oli vielä asioita, mitkä olivat kesken ja siksi niitä ei ollut otettu toimintaker­to­mukseen.  Rahastonhoitaja hra U. Suonpää luki tilikertomuksen ja tilin­tarkas­tajien lausunnon. Tyydytyksellä todettiin rahaakin olevan jo 6538 markkaa.  Ko­kous myönsi johtokunnalle tili- ja vastuuvapauden. Jäsenmaksu päätettiin pitää entisellään sadassa markassa.

Johtokunnan palkkioista keskusteltaessa päätettiin sihteerin ehdotuksesta, että toimet ovat luottamustehtäviä eikä niistä makseta palkkiota, mutta yhteisistä varoista maksetaan todelliset kulut, joita tulee yhteisten asioiden eteenpäin viemisestä.

Johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti hra E. Lahtinen.  Erovuo­rossa olevat rva Vuorio ja hrat J. Ranta ja L. Antikainen valittiin uudelleen ja lisäksi äänestyksen jälkeen hra E. Lindgrenin tilalle valittiin hra K. Tamminen.  Johtokuntaan jäivät lisäksi hrat U. Suonpää ja A. Vartiainen.  Varajäseniksi tulivat hrat Surento,  E. Vilska ja R. Vuorio.  Tilintarkastajiksi valittiin hrat R. Sandell ja V. Lehtonen sekä varalle U. Salminen ja R. Virtanen.

Uutta johtokuntaa evästettiin hoitamaan monia asioita, kuten tiekilpien laittami­nen, urheilukenttä kysymys sekä kunnalliset asiat, joista varsinkin työmatkoihin käytetty rahamäärä pitäisi saada vähentää kunnan verotuksesta.

Kokous päätti yksimielisesti panna toimeen tulevan kesän aikana arpajaiset siinä laajuudessa, minkä nimismies myöntää.  Arvan hinnaksi päätettiin 10 markkaa.  Arpajaistoimikuntaan valittiin kokoonkutsujaksi herra Rauno Vuorio sekä jäse­niksi rouvat L. Suonpää, T. Antikainen, H. Rosendahl, A. Surento, E. Stolt ja H. Vuorio.  Lisäksi velvoitettiin koko johtokunta antamaan heille tarpeellista apua.  Arpajaistoimikunta valtuutettiin keräämään voitot numeroiduilla listoilla, kun ovat tähän saaneet asianomaisen viranomaisen luvan.

Sihteeri esitti otettavaksi esille kylän tievalojen laittamisen.  Keskustelun jälkeen päätettiin asian eteenpäin vieminen antaa johtokunnan tehtäväksi.  Arpajaisilla saatavat tulot käytetään tähän tarkoitukseen.

Keskusteltiin vielä tiehoitokunnan määräämistä tiemaksuista ja niiden kannosta.  Kun oli kuultu tiehoitokunnan puheenjohtajan A. Vartiaisen selostus tien kunnostamisesta, päätettiin kehottaa vielä maksamatta olevia ensitilassa suorittamaan tiemaksunsa.

Kokous katsottiin päättyneeksi klo 15.25 ja Vakuudeksi merkitsi Leo Antikainen. Pöytäkirjan kirjoitti uudelleen        

Pertti Louhula

 

Vapaalan Omakotiyhdistys ry. http://www.kolumbus.fi/vapaalan.oky Vantaan Omakotiyhdistysten Keskusjärjestön ja Suomen Omakotiliitonjäsen

 

HALLITUS 2007

 

Puheenjohtaja

Liisa Rajamäki 040-7794192

Jäsen

Jukka Hirvikallio 0400-704631

Sihteeri

Maija Saarinen 040-7085653

Jäsen

Markku Saarinen 050-3410781

Jäsen

Eija Grönfors 8555288

Jäsen

Jari Mäkinen 040-5119074

Lehti/kotisivu

Kalevi Karling 0500 455755

Jäsen

Riitta Salminen 050-5636271

Varapuh. joht.

Rauno Leppänen 8543484

Jäsen

Arto Hämäläinen 045-1239647

Rahat, lehti

Pertti Louhula 8555483

 

 

Voit liittyä yhdistyksen jäseneksi joko Suomen Omakotiliiton verkko­sivuilla osoitteessa https://www.omakotiliitto.fi/jasenhakemus.aspx tai ottamalla yhteyttä yhdistyksen rahastonhoitajaan. Tiedotettamme ovat taloudellisesti tukeneet ja vapaalalaisia palvelevat:

FYSIOTERAPIA KOLEHMAINEN KY. Vapaalantie 2 A 14, puh. 855 5482

HAMMASLÄÄKÄRIT KATI NYLUND JA TIMO KAITEMO. Nuijakuja 6 A. Ajanvaraus puh. 853 4334. Runsaasti iltaaikoja.

PARTURI ADAM. Nuijatie 12, puh. 855 5767

YKKÖSURHEILU OY. Rajatorppa, Vapaalantie 2, puh. 855 5872.

ARKKITEHTIAPUA LÄHELTÄ!
Arkkitehtuuritoimisto Kirsti ja Markku Klami
Kirveskuja 11, p. 8544 944.

LET´S GO CENTER, Nuijatie 2, puh. 853 1639, http://www.letsgocenter.fi/

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNNAN jumalanpalvelus sunnuntaisin kirkossa Auratie 3 klo 10. Seurakunnan toiminnasta viikoittain Vantaan La­uri lehdessä.

KYLÄLÄINEN, KÄYTÄ OMIA LÄHIPALVELUJA JA VASTAA HISTORIAKYSYMYKSIIN HETI!

Kyläkirjaan toivotaan edelleen myös kyläläisten valokuvia. Jos sinulla on vanhoja valokuvia, ota yhteyttä Jukka Hakoon, Kellastuvantie 2, 01760 VANTAA! Hyvinkin yksityiseltä näyttävä kuva voi osaltaan heijastaa koko kylän kehitystä. hako.kellastupa@kolumbus.fi  Ks sivu 2

 

Kyläkuulumisten ilmoitushinnat:

Koko sivu 17 x 11,5 cm, 150 €. Puoli sivua 8 x 11,5 cm, 90 €.

Kolmannes sivua 5 x 11,5 cm, 50 €. Rivi-ilmoitus, korkeintaan kolme riviä 30 €

Koonnut: Kalevi Karling               ISSN 0786454X