3/2005




Pihapuiden kunnosta keskustellaan koululla 12.10.2005 alkaen klo 18.00. Kaupungin metsätalousinsinööri Pekka Salminen alustaa aiheestaMiksi puut eivät pidä tuulista, miten torjua puun kaatuminen?”

 

YIT:n Vapaalan toimitilojen tiimoilta

Vanhan rajaorpan maille ja Shellin bensa-aseman taakse on nousemassa komeita rakennuksia, jotka valmistuvat ja otetaan käyttöön ensi kesän aikana. Kyseessä on YIT:n rakentama ja valmistuttuaan käyttöönottama laaja toimitalo. Vapaalan työpaikkojen määrä nousee 900:lla YIT:läisellä eli ei mikään pikku juttu. Autopaikkojakin tarvitaan melkein neljä sataa. Rakennusalaa nousee noin 13 000 kerrosneliötä koostuen puoliksi ja puoliksi toimisto ja varastotiloista. Toimistorakennukseen tulee kuusi kerrosta.

Aluksi työmaalla nähtiin pääasiassa suuria sepelivuoria. Kallioiden louhiminen ja sepeliksi murskaaminen on toki haitannut lähellä asuvien rajatorppalaisten rauhaa, mutta onneksi haitta on vain väliaikainen. Vaikka sepeliä tuntuisi riittävän vaikka koko etelä-Suomen tarpeisiin, niin työmaapaallikkö Urmas Soots vakuuttaa, että lähes kaikki sepeli tulee käytetyksi tämän työmaan rakennusai­nee­­­na.

Kasvimyymälän toiminta lakkaa tällä paikalla rakennusten valmistumisen myötä.

Kuvassa  arkkitehdin näkemys Vihdintien ja Rajatorpantien (etualalla) eritasoristeyksestä tulevaisuudessa. Taustalla YIT:n rakennus.

Kalevi Karling

Kylämme paperinkerääjät

 Lehdessämme on sen ilmestymisaikana kerrottu eri yhteyksissä useista henkilöistä, joita voidaan sanoa pioneereiksi kylämme asuttamisessa.  Eräs näistä vielä Vapaalassa vaikuttavista alkuperäisistä asukkaista on Ritva Laaksonen, joka on sukuaan Salo.

Vuonna 1937 yksinä ensimmäisistä Salot ostivat tontin Friherrsistä Talvitieltä, joka nykyään on osa Kierretietä.  Perhe muutti kyläämme Huopalahdesta vuonna 1939. Ritva ei ollut tuolloin vielä edes kouluikäinen.  Myöhemmin hän kävi koulua muiden kylän lasten tavoin Hämeenkylässä, eikä matka tuntunut mitenkään pitkältä, sillä olivathan Salot tulleen Frisuun lukemattomia kertoja kävellen Huopalahdesta. Kulkuyhteydet olivat kylämme alkuvuosina todella huonot, kuten on jo monessa yhteydessä todettu.

Tavattuaan espoolaisen Reino Laaksosen Ritva muutti pois kotoaan peräti Ouluun asti, jossa heidät vihittiin. Nuori pari palasi kuitenkin jo vuonna 1954 asumaan Ritvan äidin Salon Jennin luokse tämän pieneen taloon.  Siihen aikaan asuntopula koetteli monia, eikä aloittelevan pariskunnan vaatimuksetkaan olleet kovin suuret.  Vuoden kuluttua he muuttivat Espooseen Reinon äidin luo ja Reino meni tekniseen kouluun. Sen päätyttyä he kiersivät työn perässä useilla paikkakunnilla.  Kierros päättyi Helkamalle Hankoon, josta he palasivat Friherrsiin vuonna 1959.  Tällöin he ryhtyivät asuntosäästäjiksi.  Tavoitteena oli osake Tapiolasta, mutta se jäi, kun Rantasen Impi kertoi Ritvan äidille, että Suurkuukan paikka Käkitiellä, jonka nimi nykyään on Teräkuja, oli myytävänä.  Kaupat tehtiin vuonna 1960.  Haave osakkeesta Tapiolassa vaihtui omakotitaloksi Friherrsissä.    Muutenkin elämä vakiintui, kun Reino pääsi IBM:lle töihin, jossa oli sitten eläkkeelle siirtymiseen asti.

Talossa oli heti alkuun tehtävä suuri remontti, sillä rakennuksen alapohjan tuuletus oli unohtunut ja siksi kaikki lattiat oli uusittava. Elämä sujui, Reino kävi töissä ja Ritva hoiti lapsia kotona..  Perhekin oli kasvanut.  Laaksoset saivat kolme lasta; kaksi tyttöä ja  pojan.  Pojan tultua kouluikään Ritva alkoi yrittäjäksi vaatealalla.

Taloon aikanaan rakennetussa uudessa osassa tapahtui muutamia vuosia sitten vesivahinko, jonka seurauksena tavarat jouduttiin kantamaan paikalle hankittuun konttiin ja repimään lähes kaikki lattiat auki.  Korjaustyö, jonka ”arkkitehtinä” Ritva on ollut, alkaa olla valmis ja tulos näyttää hyvältä.  Hyvältä alkaa näyttää myös piha, jota on viime kesänä kunnostettu.  Ideoita Ritva ja Reino ovat saaneet kiertäessään työnsä merkeissä omakotialueita Vantaalla ja Espoossa.

Reino jäi eläkkeelle 1990 eikä osannut olla jouten.  Niinpä vuonna 1991 hän aloitti lehtien ja mainosten jakamisen.  Ritva oli tietenkin mukana, sillä hänen yrityksensä oli laman myötä tyrehtynyt vuonna 1991.  Heillä oli jopa vuokrattu tilakin Leppävaarassa, jossa lehdet ja mainokset yhdistettiin nipuiksi.  Vuonna 1996 olivat mainosniput kasvaneet mahdottomaksi ja he alkoivat vähentää jakelua.  Tällöin he lähtivät mukaan jätepaperinkeräykseen.  Tuohon aikaan oli aiemmin kylässämme paperinkeräystä harjoittanut henkilö ollut pitkään poissa, joten tällaiselle toiminnalle oli tarvetta.  Myöhemmin hän kuitenkin palasi ja kilpailee nyt Laaksosten kanssa jätepaperistamme.  Laaksoset ovat perustaneet yhtiön, jonka nimissä toiminta tapahtuu.  Yhtiön nimi Nuotta-Expert Oy kuvastaa toimintaa.  Pieniä kalojakin pyydystetään nuotalla.  Yksi ei ole mitään, mutta kokonaisuudesta muodostuu jonkinlainen tulos.

Viime tammikuussa he lopettivat mainosten jakamisen kokonaan.  Vuosikausia he ovat tehneet työtä seitsemän päivää viikossa ja se alkoi olla liian rankkaa eläkeläisille. Laaksosillekin kertyy ikää, kuten meille kaikille, vaikka täytyy todeta, että monet meistä eivät heidän iässään voisi kuvitellakaan lähtevänsä joka päivä töihin.  Näemme kuitenkin varmasti Laaksosten pakettiautojen, joista toinen on punainen ja toinen valkoinen, sukkuloivan kylällä vielä pitkään auttaen meitä kaikkia pääsemään eroon nurkkiimme kasautuvista paperivuorista.   Omakotiyhdistyksen jäseninä Laaksoset ovat olleet vuosikymmeniä, vaikkeivät juuri ole töiltään ehtineet osallistua yhdistyksemme järjestämiin tilaisuuksiin.

Toivotamme heille Pitkää ikää ja terveyttä. 

P. Louhula    

Asemakaavan muutosehdotuksista

Kylämme alueella on jonkin aikaa ollut tiedossa ja seurattavana kaksi asemakaavan muutosehdotusta, joihin mielenkiintoakin on riittänyt kohtuullisesti. Asukasesittelytilaisuus oli elokuun lopussa.

Toinen on entinen Kansantuvan tontti, joka asemakaavassa vahvistettuna on kulkenut yleisten rakennusten alueena tehokkuudella 0,30.

Kylämme kaavoituksen alkuvuosina koko alueenkin tehokkuus oli samassa lukemassa, jopa muutamia taloja tehtiinkin poikkeusluvin ko. kaavaehdotuksen tehokkuuksien mukaan.

Puistomaisen kaupunginosamme onneksi tämä sittemmin on vahvistunut lukuun 0,20 ja 15 %:n rakennusalaan.

Yhdistyksellä ei mielipiteissään ja lausunnoissaan ole ollut mitään syytä poiketa tästä tasosta. Kyseinen alue liikkuu näillä rajoilla ja on huomattavasti kehittynyt sitten ensiesittelyn.

Jatkossa, kuten luvattiin naapureille, yhteistyöllä voidaan päästä kohtuulliseen aluekokonaisuuteen.

Toinen muutosehdotus koskee Vihdintien teollisuusalueen jatketta, joka esiteltiin asuinkerrostalona aivan kuin saranana omakotialueeseen. Nyt vahvistettu tehokkuus on 1,0 eli ehdotetaanhan onneksi kevennystä.

Jos siitä syntyy Vapaalan melumuurin alkupää ja jos tulevat asukkaat sen hyväksyvät kodikseen, niin tehtäköön. Minkäs me sille voimme, jos tontin omistaja väkisin tunkee asuntoja Vihdintien varteen melualueelle.

Mikään ei kuitenkaan ole muuttunut sen suhteen ainakaan parempaan suuntaan, että Vihdintien varressa ihmisten olisi hyvä asua. Melua voi käydä kuuntelemassa esimerkiksi Rautakirjan pysäkeillä ruuhka-aikoihin. Edelleen on syytä korostaa, että paikka soveltuu paremmin toimisto- tai varastotoimintoihin. Se, että maanomistaja katsoo tällä hetkellä asuntorakentamisen tuottoisammaksi, ei saisi olla syy rakentaa huonohkoa asuinympäristöä.

Rauno Leppänen       Eija Grönfors

Anna-Liisan pihan koivu nurin

Viimeisimmän myrskyn seurauksena tapahtui se, mistä puhutaan koululla 12.10.2005 alkaen klo 18.00. Antikaisen (aikaisemmin Anna-Liisa Tuuttina tunnettu) pihapuu oli päässyt tiensä päähän. Puu katkesi viime myrskyssä puolivälistä ja raskas latvus putosi rytinällä pihalle. Onneksi vahingot jäivät minimaalisiksi, vaikka ainekset vakavallekin onnettomuudelle olivat olemassa. Puun ongelmat alkoivat Anna-Liisan mukaan siitä, kun iso oksa oli leikattava Vantaan energian toimesta hieman liian myöhään keväällä. Puu valutti runsaasti mahlaa eikä enää latvuksiltaan kunnolla toipunut. Juurestaan puu oli aivan terve. Latvuksen putoamista ei kuitenkaan osattu aavistaa, joten varotoimiinkaan ei ollut ryhdytty.

Jotenka, kaupungin metsätalousinsinööri Pekka Salminen on parahiksi lupautunut alustamaan aiheesta ”Miksi puut eivät pidä tuulista?”. Jos pihallanne tai naapuristossanne on uhkaavia puita, tulkaa ihmeessä kuuntelemaan. Salminen on jo etukäteen hieman tarkastellut Vapaalaa sillä silmällä. Siispä kaikki joukolla mukaan, silla vahinko ei tule kello kaulassa.

Kalevi Karling

 

 

Vapaalan Omakotiyhdistys ry. (http://www.kolumbus.fi/vapaalan.oky) Vantaan Omakotiyhdistysten Keskusjärjestön ja Suomen Omakotiliitonjäsen

Hallitus 2005

Puheenjohtaja                        Rauno Leppänen 8543484

Varapuheenjohtaja                 Arto Hämäläinen 8555871

Sihteeri                                  Riitta Salminen     050-5636271

Rahastonhoitaja/jäsenasiat      Liisa Rajamäki     8544367

Kyläkuulumiset/kotisivu          Kalevi Karling     8548560

Kyläkuulumiset                      Pertti Louhula      8555483

Kyläkuulumiset                      Pepe Riukula       050-367 5934

Jäsen                                     Eija Grönfors       8555288

Jäsen                                     Jukka Hirvikallio  0400704631

Jäsen                                     Marko Kivelä      0407569541

Jäsen                                     Jari Mäkinen       0405119074

Jäseneksi liittyminen: Maksa yhdistyksen jäsenmaksu 15 euroa Suomen Omakotiliiton tilille 10 1130211465. Ilmoita myös nimesi ja osoitteesi sekä omakotiyhdistyksen nimi.

Tiedotettamme ovat taloudellisesti tukeneet ja vapaalalaisia palvelevat:

FYSIOTERAPIA KOLEHMAINEN KY. Vapaalantie 2 A 14, puh. 855 5482

HAMMASLÄÄKÄRIT KATI NYLUND JA TIMO KAITEMO. Nuijakuja 6 A. Ajanvaraus puh. 853 4334. Runsaasti iltaaikoja.

PARTURI ADAM. Nuijatie 12, puh. 855 5767

YKKÖSURHEILU OY. Rajatorppa, Vapaalantie 2, puh. 855 5872.

ARKKITEHTIAPUA LÄHELTÄ !
Arkkitehtuuritoimisto Kirsti ja Markku Klami
Kirveskuja 11, p. 8544 944.

KOKO PERHEEN KOTIKAMPAAMO Vapaalassa. Joustavat aukioloajat, edulliset hinnat. Maarit Tolonen, Naulatie 10B, 01650 Vantaa, p. 050 5325 880

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNNAN jumalanpalvelus sunnuntaisin kirkossa Auratie 3 klo 10. Seurakunnan toiminnasta viikottain Vantaan Lauri lehdessä.

KYLÄLÄINEN, KÄYTÄ OMIA LÄHIPALVELUJA!

Kyläkuulumisten ilmoitushinnat:

Koko sivu 17 x 11,5 cm, 100 €.     Puoli sivua  8 x 11,5 cm, 70 €.

Kolmannes sivua  5 x 11,5 cm, 40 €. Rivi-ilmoitus, korkeintaan kolme riviä 20 €.

Koonnut: Kalevi Karling      ISSN 0786454X