3/2004

Yhdistyksen retki keskiselle Vantaalle

Vapaalantie 80-luvulta

 
 alkaa
lauantaina 16.10 2004 klo 12.00 Rajatorpan ostarilta

 Mustakosken silta Vantaankoskella

Mustakosken silta yhdistää ulkoilureitit ja rantapuistot Vantaankoskella

Tule retkelle keski-Vantaalle !

Omakotiyhdistys tekee tämänvuotisen retkensä keski-Vantaalle. Tarkoituksena on tutustua kaupunkimme viime aikoina nopeimmin muuttuneisiin alueisiin. Alueille on viiden viime vuoden kuluessa tullut yli 10 000 työpaikkaa. Alueen kehittymistä vauhdittaa Helsinki-Vantaan lentoasema ja aluetta kutsutaan usein myös Aviapolis-alueeksi.

Lähestymme aluetta Vantaanlaakson suunnalta vanhaa Viipuri-Turku maantietä ja ohitamme Vantaankoskella vanhan viilatehtaan alueen, jota on kehitetty virkistysalueena.

Voutilan kylän kautta saavumme Ylästöön, joka on suosittu, nopeasti kasvava pientaloalue, jossa on sekä omatoimista rakentamista että yhtiömuotoista pientalorakentamista.

Ylästöstä jatketaan Pakkalaan, jonne on lyhyessä ajassa noussut kiitetty Kartanonkosken puutarhakaupunkialue. Tutustumme siellä myös Pointtiin, kansainvälisen koulun, kirjaston ja päiväkodin rakennukseen. Vieressä on Backaksen kartanon suuret talousrakennukset, kartanonmäki ja kauppapuutarha. Lisäksi pistäydymme Tammiston alueella, jossa rakentaminen on lähdössä käyntiin.

Kun lähdemme lentoaseman suuntaan, ohitamme kauppakeskus Jumbon, jota parhaillaan laajennetaan. Laajennuksesta noin puolet tulee Stockmannin tavaratalon tarpeisiin. Jumbo on saamassa kylkeensä vielä Pikku-Jumbon, jonne sijoittuu kylpylähotelli ja muita palveluita.

Kehä III:n pohjoispuolelle on rakennettu uusia toimistotaloja, joissa toimii paljon kansainvälisiä yhtiöitä. Aivan lentoaseman läheisyyteen on noussut teknologiakeskus Technopolis, jossa viimeksi on avattu elektroniikan koetehdas tuotekehittelyn testauksen ja koulutuksen tarpeisiin.

Itse lentoaseman alueella on viime vuosikymmenen aikana rakennettu huomattavan paljon. Kentän kolmas kiitotie valmistui vuoden 2002 lopulla. Kentän matkustajamäärä on nyt 10 miljoonaa matkustajaa vuodessa. Kansainvälistä matkustajaterminaalia laajennetaan parhaillaan.

Lentoaseman läheisyyteen, kiitoteiden ja Kehän tuntumaan, on sijoittunut paljon kuljetusalan (logistiikan) yrityksiä kuten Suomen postin jakelukeskus. Keski-Vantaa on myös erikoiskaupan keskus. Täällä myydään rakennustarvikkeita, kodinkoneita, autoja, puutarhatuotteita jne.

Tikkurilantietä pääsemme Tuusulantien itäpuolelle, jossa meillä on mahdollisuus tutustua Viherpajan japanilaiseen puutarhaan ja lihansyöjäkasvinäyttelyyn.

Retkelle lähdemme omalla bussilla Rajatorpan ostarin pysäkiltä 16.10.2004 kello 12 ja ajamme Variston suuntaan Vapaalantietä ja Vanhaa Hämeenkyläntietä. Bussiin voi nousta matkan varrelta. Matkan varrella pidämme pienen kahvitauon. Retken arvioitu kestoaika on noin 3,5 tuntia. Bussi on jäsenille maksuton.

Ilmoittautumiset Pertti Louhulalle viimeistään 11.10 puh 8555483 tai pertti.louhula@luukku.com

Eija Grönfors

 

Hämeenkylän tien Yvy1 tontti e = 0,3

Tuo kartan mukainen ns. Kansantuvan tontti on kokemassa kaavamuutoksen. Aiemmin kylän yhteisiin tarkoituksiin käytettyä aluetta ollaan muuttamassa rivitalotontiksi.

Tontin on omistanut Kansantupa Oy, jonka osakkaina oli mm suuri joukko Fiiherrsinkin asukkaita, tosin poliittisten järjestöjen kautta. Nimensä mukaisesti tontilla oli kansantupa, mikä oli omistajajärjestöjensä vilkkaassa käytössä. Siellä oli mm näyttämötilat ja tilat muillekin yhteisille riennoille. Juhlallisia tilaisuuksia siellä järjestettiin tavan takaa. Talo ei kuitenkaan elänyt onnellisten tähtien alla, vaan se koki tuhoisan tulipalon, minkä jälkeen sitä ei enää koskaan rakennettu. Myöhemmin tontti on siirtynyt kaupan kautta kaupungin omistukseen.

Kaavamuutos ei olisi ehkä mahdollinenkaan, jos jokin kylän yhteinen tarkoitus tontin käytölle olisi olemassa. Sellainen kuitenkin vaatisi jo jokseenkin suurta yksimielisyyttä ja omaa rahallistakin panostusta. Yhteisiä tarkoituksia voisivat olla esim. oma uima-halli, tenniskenttä, biljardisali, huoltotilat tuleville talkkareille mutta ennen muuta vanhusten palvelutalo. Aika lienee ajanut kaikenlaisten yhteisomistuksessa olevien kohteiden ohi. Tottahan on myönnettävä, että kauemmaksi tulevaisuuteen on varsin vaikea nähdä.

Tontti on tällä hetkellä lähinnä puistomaisessa käytössä, joskin käyttöaste taitaa olla aika alhainen. Alue on paikallisten rajanaapurien hyvin arvostama. Rajanaapurit ovat esittäneet lukuisia seikkoja kaupungin päättäjille otettavaksi huomioon lopullisia päätöksiä tehtäessä. Kaupungilla on tarve saattaa rakentamattomat tonttimaat rakentamisen kohteiksi ja siksi katseet ovat nyt kääntyneet tähänkin Vapaalan tonttiin. Kaupunki muutti nykyisen Ilpolan puiston raskaan rakennusasteen toivomuksestamme paljon kevyemmäksi ja on osittain hakemassa tälle menetykselle korvausta. On siis ilmeistä, että kaavamuutos on ajankohtainen vaikkakin vain kitisten hyväksyttävissä.

Ei kuitenkaan ole hyväksyttävää se, että kaupunki käyttää samalla alueen aikaisempaa 0,3 rakennustehokkuutta edelleen, kun alueen käyttötarkoitus palautuu asumiskäyttöön. Päinvastoin! Jos kaavaa muutetaan, voi se sekä yhdistyksen että rajanaapureiden mielestä olla mahdollista ainoastaan, jos kaikki ympäröivän alueen kaavoituksen ja rakentamisen vaatimukset ovat voimassa, mukaan lukien rakentamistehokkuus. Alueelle on tehty illustraatio 12 rivitalokodin rakentamiseksi. Illustraation ja muitakin piirroksia löydät yhdistyksen kotisivulta. Näin monen asunnon kompleksiin kuuluisi myös oma väestönsuoja.

Mielestäni kaupunki saa alueesta varmaankin saman hinnan, jos se jakaa alueen erillisiksi omakotitonteiksi ja myy ne vapaille markkinoille tuolla e = 0,15/0,20 tehokkuudella. Tällä tavalla alueen yhtenäisyys turvautuisi parhaalla tavalla.

Kalevi Karling

Kierrepolku 4:än asuinkerrostaloja (nro 001784)

Vapaalan uudisrakentamiskohteissa edellytetään hyvää rakentamisen laatua. Vapaalan korttelin 13002 tontille nro 6 laaditaan asemakaavanmuutos (nro 001784). Kaavamuutosalue rajautuu Vihdintiehen, Kierrepolkuun ja Vapaalantiehen. Alue on tontti 13002/6 osoitteessa Kierrepolku 4.

Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa noin 50 kerrostaloasunnon rakentaminen. Rakennusten suurin sallittu kerrosluku korotetaan III:ksi. Rakennusoikeus laskee 4 000 k-m2:iin, jolloin tonttitehokkuus pienenee e = 0.85:een. http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;135;137;222;2394;2452;2693;12334

opaskartta001784

Yhdistyksen hallitus on kannanotossaan vastustanut kaavamuutosta kerrostaloalueeksi. Jos alueelle rakennetaan asuntoja, niin niiden tulisi olla pientaloja ja alueellamme vallitsevan tehokkuuden e = 0,15/0,20 mukaisia.

Rauno Leppänen

Friherrsin Valtatien vuosi 1954

Aina silloin tällöin joku meistä - ehkä monikin -  miettii haikeana, miten mukava olisi, jos voisi elää entistä aikaa. Esimerkiksi aikaa, jolloin oli vain Friherrs, Vapaalasta ei tietoakaan. Oli rauhallista, lähes jokainen tunsi toisensa, tehtiin töitä omassa pihassa ja toimittiin yhdessä yhteisen  hyvän puolesta.

Palaan aikaan viisi vuosikymmentä sitten, vuoteen 1954 ja kerron, miten tuona vuonna hoidettiin kylän yhteistä kulkuväylää. Se ei ollut Vapaalantie, mutta samalla paikalle se oli -  melkein. Sen nimi oli Friherrsin Valtatie, mutta siitä käytettiin yleensä vain nimen loppuosaa. Joku voisi joskus kertoa koko Valtatien historian. Tyydyn tässä ottamaan näytteeksi vain yhden vuoden. Jo tien nimi on kiinnostava. Miksi pientalokylän keskustie oli juuri Valtatie.  Onko nimi saanut oikeutuksensa niistä ponnisteluista, joita sen tekeminen ja  kunnostaminen aikanaan vaati? Vai olivatko harvakseltaan tien varrella asuvat sitä mieltä, että  kun aika kuluu, niin rakennustehot nostetaan Valtatien luokkaan? Vai onko joku humoristi ehtinyt ensin?

Valtatiellä oli hoitokunta. Siihen kuului v. 1954 puheenjohtajana Urpo Suonpää, sihteerinä Veikko Suojanen ja jäseninä Holger Palonen, Leo Lilja ja Toivo Männistö. Kolme ensinmainittua näyttävät olleen useimmiten kokouksissa. Hoitokunta piti niitä tuona vuonna kaikkiaan yhdeksän. Lisäksi oli kaksi yleistä tiekunnnan kokousta. Hoitokunnan kokoukset pidettiin yhtä vaille kaikki Urpo Suonpään ”huvilassa”. Asumisen paikkoja eroteltiin hoitokunnan pöytäkirjoissa eri nimillä. Huviloiden (Suonpään, Suojasen ja Honkasen) lisäksi oli kesämökkejä (Lampisen, Borgin, Tarkmanin, Sipilän ja Bäckmanin), talviasuntoja (Heinon, Tirkkosen, Ahosen), asuntoja (Kanervan, Patrosen, Korhosen ja Pohdon) sekä talvihuviloita (Alasen, Tuomolan, Erkkilän, Stenbergin ja Kytökosken). Jälleen olisi muistelemisen paikka selvittää, mitä sanoilla kulloinkin tuolloin tarkoitettiin.

Yhden kerran maininta hoitokunnan kokouspaikasta puuttuu. Silloin olivat paikalla myös konstaapeli Lindberg, tiemestari Koskinen ja oli tien tarkastus 15.6.1954.  Silloin oltiin ilmeisesti tien päällä. Yleiset tiekunnan kokoukset pidettiin Kansantuvalla. Suojasen laatimien tarkkojen pöytäkirjojen mukaan v. 1954 hoitokunta oli koolla kokouksissaan 26 tuntia 45 min. Ajat olivat tärkeitä, sillä hoitokunta sai kokouspalkkiot ja yli kahden tunnin jatkuneista kokouksista lisäksi 200 mk tunnilta.

Hoitokunta teki niitä töitä, joita tien hoitaminen edellytti: laati hoitosuunnitelman ja sen pohjalle talousarvion sekä vei ne yleisen kokouksen käsittelyyn ja hyväksyttäviksi. Yhteydenpito Helsingin maalaiskuntaan oli tärkeätä, sillä kunta avusti tiekunnan taloutta. Vuodelle 1954 tiekunta anoi kunnalta avustusta 100 000 mk ja sai ilmeisesti 50 000 mk. Tuon ajan rahaliikenteestä voi olla näyttönä mainittu kunnan maksama avustus. Tiehoitokunnan pöytäkirjaan on liimattu kuitti, jossa Urpo Suonpää ilmoittaa saaneensa 4.6.1954 Holger Paloselta 50 000 mk kunnan myöntämänä avustuksena. Palonen oli käydessään Malmilla, silloisessa kuntakeskuksesssa, nostanut avustuksen ja toi sen tiekunnan puheenjohtajalle käteen.

Paljon työtä vaati tien käyttäjien osuuksien määrittely yksiköiksi. Yksikköluettelon oli hyväksynyt Uudenmaan lääninhallitus. Maaliskuussa tarvittiin kaksi kokousta ja yhteensä yli kahdeksan tuntia siihen, että yksikköluettelo saatiin korjatuksi.  Yksikkömääriin tehtiin yli 80 korjausta. Korjaukset olivat useimmiten lisäyksiä, mutta yli 30:llä myös vähennettiin, jolloin perusteeksi mainittiin ”virhe”. Lisäyksiin näyttää olleen perusteena usein asukkaan auton hankinta, joka aiheutti kahden yksikön lisän. Joidenkin kohdalla hoitokunta oli myös huomannut yleensä ”lisää kulutusta”. Kun kulutus lisäsi useimmiten yhden yksikön, Elannolla meni silloin niin hyvin, että hoitokunta nosti sen yksikkömäärän 25:stä 50:een kulutuksen vuoksi. Hoitokunta otti myös huomioon kyläläisten elämän kivut. Joku vapautettiin hänen sairautensa vuoksi kokonaan, toinen vuodeksi.

Tieyksikköluettelo asetettiin huhtikuun kahdeksi ensimmäiseksi viikoksi nähtäville. Luettelo oli nähtävillä Suonpään huvilassa klo 16–19, näyttäjänä rouva Laura Suonpää. Tästä työstä hänelle maksettiin 100 mk tunnilta.

Vaikka nykymielikuvan mukaan tuohon aikaan melkein jokainen tunsi toisensa Friherrsissä, asia ei ollut niin. Hoitokunta joutui aprikoimaan, kun ei löytänyt kaikkien tontinomistajien osoitteita tilillepanokorttien lähettämiseksi. Osoitteita päätettiin pyytää Helsingin maalaiskunnan taksoituksesta.

Tiemestari Koskisen ja nimismiehen edustajan, konstaapeli Lindbergin, tarkastus kesäkuussa sai aikaan 16 korjaustoimenpidettä valtatiellä. Kyse oli lähinnä tien reunan siivoamisesta ja ”näkemävälin” parantamisesta. Tienvarren jonkun asukkaan porttikoivuja piti karsia, pensasaitaa siivota ja poistaa aita Valtatien ja risteävän tien kulmasta. Yleensä omistajat lupasivat suorittaa toimenpiteet. Jollekin annettiin kaiken varalta ”kirjallinen tiedonanto”. Kyläteiden kuntoa valvottiin Helsingin pitäjässä hyvin, ainakin tuolloin, sillä nimismies ja tiemestari tekivät vielä syystarkastuksen marraskuun puolivälissä.

Hoitokunta teki monenlaisia hoito- ja tienparannustöitä. Soraa tuotiin tielle v. 1954 ilmeisesti 55 kuormaa. Lisäksi tuotiin tienparannukseen savea ja kevätroutimisen paikkuuseen koksikuonaa. Liittymää valtatieltä Vihdintielle tehtiin, kun oli ensin ostettu Ojalalta tietä varten maata. Korjattiin tierumpuja, mm. Valtatien ja Pitkätien risteyksessä. Valtatien ja Vanhan Hämeenkyläntien risteyksen pysäkki siirrettiin Kansantuvan kohdalle.

Hoitokunnan uurastuksen tuloksesta kertoo ehkä se, että syksyllä vuoden 1955 talousarviota valmisteltaessa, jonka loppusumma pyöri 603 000 mk:n tienoilla, saatettiin yksikkömaksu pudottaa 250 mk:sta 200 mk:aan. Jotakin merkitsi myös käyttäjämäärän kasvu.

Jo tämä lyhyt katsaus kertoo siitä, miten paljon työtä ja toimintaa yksi kylän tie, tosin keskeinen, vaati. Oli muita teitä ja niillä omat hoitajansa. Kun itse muutin Vapaalaan v. 1974, meidän postilaatikkoon tipahteli vielä Talvitien hoitokunnan papereita. Tie oli juuri siirtynyt kaupungin hoitoon, mutta lomakkeet jatkoivat hetken kulkuaan ja putoilivat – edes jonnekin.

Esko Koskenvesa

koskenve@mappi.helsinki.fi

 

Teittiskää tapaamassa

Sateisena syyskuun päivänä astelin kohti Teittisen taloa.  Terätien ja Höylätien risteyksessä odotti yllätys.  Höylätie päättyykin nykyään Terätien risteykseen ja siitä se jatkuu Terätienä mäkeä ylös kohti Vapaalantietä.  Lisäksi tie oli kaivettu poikki viemärityön johdosta.  Ja kaiken kukkuraksi Teittisen ennen niin kaunis tontti oli myllätty.  Savi- ja kivikasojen välistä johti vain kapea polku kohti taloa, jonka ikkunoista näkyi edelleen kukkivia pelargonioita.

Sisällä muuttolaatikoiden keskellä Inga Teittinen otti kuitenkin kirjoittajan sydämellisesti vastaan.  Istuimme tarinoimaan samalle sohvalle, jolla Esko Koskenvesa on vuosia sitten haastatellut nyt jo edesmennyttä talon isäntää Martti Teittistä.

Inga on asunut lapsuutensa Espoossa Konungsin kartanossa, jossa hänen isänsä oli töissä.  Hänellä oli hyvä koti, jossa lapsesta pidettiin huolta.  Koulunsa hän aloitti kuusivuotiaana Nuuksiossa Histan suomenkielisessä koulussa.  Pulpettikaveriksi hän sai tulevan miehensä Martin.  Mainiota on, että silloisista koulutovereista 12 on vuosien saatossa jatkuvasti pitänyt yhteyttä.  Tällainen on arvokasta.  Se on hienoa ystävyyttä, josta meistä monet vain voivat olla kateellisia.  Martin ollessa rintamalla he olivat kirjeenvaihdossa, mutta Ingan puolelta se ei ollut mitenkään vakavaa.  Martti oli kuitenkin katsonut asiat toisin ja niinpä 1940-luvun lopussa he aloittivat yhteisen elämän, joka jatkui onnellisena Martin kuolemaan asti.

Inga ei ollut koskaan käynyt Helsingin maalaiskunnan puolella ennen, kuin he vuonna 1958 ostivat Friherrssistä tontin, jolla oli pieni mökki.  Paikan osoite oli tuolloin Pitkätie 23.  Myöhemmin se vaihtui Höylätie 27:ksi ja on nyt sitten Terätie 13.  Tontille rakennettiin sille varsin hyvin sopiva, kaunis talo 1960 – 61.

Inga oli mieleltään niin espoolainen, että hänen kotiutumisensa kyläämme vei kauan, mutta kun se vuosien kuluessa sitten tapahtui, voi hän nyt sanoa viihtyneensä täällä erittäin hyvin.  Paikka on ollut hyvä asua ja naapurit ovat olleet todella mukavia.

Martti huolehti suuresta pihasta, joka olikin aina esimerkillisessä kunnossa.  Nyt kun tontti on lohkottu ja uudet omistajat kaatoivat suuret kauniit kuuset ja erikoisen männyn, tuntui Ingasta pahalta. Hänhän on aina pitänyt erityisesti ikivihreistä havupuista. Mutta eihän sille mitään voi, koska kukaan ei halunnut ostaa paikkaa sellaisenaan ja säilyttää sitä ehjänä.

Kylämme ilmeen muuttuminen on viime vuosina ollut kovin nopeaa.  Monien muiden vanhempien kyläläisten tavoin Ingakaan ei oikein pidä tästä tiivistymisestä. Omakotiasumisen luonne muuttuu, kun omaa pihaa ei juuri ole.  Kylällemme on aina antanut oman leimansa runsas puusto, mutta tiivistymisen myötä puut joutuvat väistymään talojen tieltä.  Kehitys kyllä näkyy.

Haastateltavani on vuosikymmeniä ollut Suomen naisten maanpuolustusjärjestön jäsen ja hän on toiminut seuran sihteerinäkin 10 vuotta.  Myös Nuuksio-seuraan, mikä edustaa hänen syntymäpaikkaansa, hän on kuulunut kauan.  Näissä molemmissa seuroissa hän aikoo toimia tulevaisuudessakin. Marttihan puolestaan toimi lähes vuosikymmenen Vapaalan omakotiyhdistyksen puheenjohtajana.

Inga sanoo elävänsä nyt luopumisen aikaa.  Martin poismenenon jälkeen on heidän Emmi koirastaankin aika jättänyt.  Nyt on sitten vuorossa muutto Myyrmäkeen.

Koska hän harrastaa liikuntaa, näemme hänet kuitenkin varmaan vielä kävelevän kylämme teillä ja kujilla, niin ja tietysti tapaamme Myyrmannissa kassajonossa.   Lopuksi Inga Teittinen toivottaa vielä kaikille kyläläisille ja hyville ystäville mitä parhainta hyvinvointia.

Pertti Louhula

 

Tekstikehys: Kaikki kiinteistökorjaukset  huolella!
v märkätilat, asuinhuoneisto- ja toimitilatyöt
v kosteuskartoitukset, kuivaukset ja raportit
v aikataulut pitää tuhansien korjausten kokemuksella

Todellista energiansäästöä meiltä!
v IVT:n ja Panasonicin ilmalämpöpumput
v IVT:n ilma- ja maalämpöpumput kattilasaneerauksiin


v Energia- ja Kiinteistöpalvelut EKP Oy
www.ekp.fi
Leinikkitie 20, 01350 Vantaa (11.10. alk.)
Puh. 8387 2522 Fax. 8387 2525
Kaikki kiinteistöjen energia- ja korjauspalvelut, takuutyönä!

Vapaalan Omakotiyhdistys ry. (http://www.kolumbus.fi/vapaalan.oky) Vantaan Omakotiyhdistysten Keskusjärjestön ja Suomen Omakotiliitonjäsen

Hallitus 2004

Puheenjohtaja                     Rauno Leppänen 8543484

Varapuheenjohtaja             Arto Hämäläinen 8555871

Sihteeri                                Riitta Salminen  8555362

Rahastonhoitaja/jäsenasiat                           Liisa Rajamäki        8544367

Kyläkuulumiset/kotisivu     Kalevi Karling    8548560

Kyläkuulumiset                   Pertti Louhula     8555483

Kyläkuulumiset                   Pepe Riukula     050-367 5934

Jäsen                                   Eija Grönfors      8555288

Jäsen                                   Jukka Hirvikallio  0400704631

Jäsen                                   Marko Kivelä      0407569541

Jäsen                                   Jari Mäkinen      0405119074

 

Jäseneksi liittyminen: Maksa yhdistyksen jäsenmaksu 15 euroa Suomen Omakotiliiton tilille 10 1130211465. Ilmoita myös nimesi ja osoitteesi sekä omakotiyhdistyksen nimi.

Tiedotettamme ovat taloudellisesti tukeneet ja vapaalalaisia palvelevat:

FYSIOTERAPIA KOLEHMAINEN KY. Vapaalantie 2 A 14, puh. 855 5482

HAMMASLÄÄKÄRIT KATI NYLUND JA TIMO KAITEMO. Nuijakuja 6 A. Ajanvaraus puh. 853 4334. Runsaasti iltaaikoja.

PARTURI ADAM. Nuijatie 12, puh. 855 5767

YKKÖSURHEILU OY. Rajatorppa, Vapaalantie 2, puh. 855 5872.

ARKKITEHTIAPUA LÄHELTÄ ! Arkkitehtuuritoimisto Kirsti ja Markku Klami

Kirveskuja 11, p. 8544 944.

KOKO PERHEEN KOTIKAMPAAMO Vapaalassa. Joustavat aukioloajat, edulliset hinnat. Maarit Tolonen, Naulatie 10B, 01650 Vantaa, p. 050 5325 880

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNNAN jumalanpalvelus sunnuntaisin kirkossa Auratie 3 klo 10. Seurakunnan toiminnasta viikottain Vantaan Lauri lehdessä.

KYLÄLÄINEN, KÄYTÄ OMIA LÄHIPALVELUJA!

Kyläkuulumisten ilmoitushinnat:

Koko sivu korkeintaan (cm)    17 x 11,5     100 €

Puoli sivua korkeintaan           8 x 11,5       70 €

Kolmannes sivua korkeintaan                     5 x 11,5           40 €

Rivi-ilmoitus                 korkeintaan kolme riviä        20 €

Koonnut: Pepe Riukula

ISSN 0786454X