KYLAKUULUMISIA

 Vapaalan omakotiyhdistyksen tiedote

 

2/2002

 

Roska päivässä kaksi parhaana

 

Tänä vuonna omakotiyhdistyksemme ei järjestä yleistä siivouspäivää. Saadut kokemukset yhteisten alueiden siistimisestä talkoovoimin eivät kannusta aikaisemman käytännön jatkamiseen ainakaan toistaiseksi. Nyt voisimme sen sijaan kokeilla roskapäivien viettoa. Tämä tarkoittaa sitä, että kulkiessamme jalan alueellamme, poimimme aina muutaman omaa silmää häiritsevän roskan kulkureitiltämme ja kuljetamme sen vaikkapa omaan roskasäiliöömme. Olen kokeillut jonkin aikaa systeemiä ja voin vakuuttaa, että se on toimiva, palkitseva ja erittäin kevyesti toteutettavissa. Jo muutaman iloisesti loistavan savukeaskin, jäätelöpaperin tai hampurilaisrasian poistaminen tienviereltä parantaa maisemaa. Harrastusta varten voi taskussa olla varmuuden vuoksi pieni muovipussi. Kokeilkaa ihmeessä, roska päivässä tekee hyvän mielen.

 

Eija Grönfors

 

Sortti‑kierrätysasema Konalaan

 

YTV on toteuttamassa pääkaupunkiseudun kolmatta miehitettyä Sortti‑kierrätysasemaa Konalaan. Helsingin kaupungilta vuokrattu tontti sijaitsee Helsingin, Espoon ja Vantaan rajalla, Vihdintien varrella vastapäätä Uusmäen tienhaaraa, Lemminkäisen ja Ruduksen tonttien välissä, lähellä hiljattain avattua kylmää bensiiniasemaa. Konalan kierrätysaseman vaikutuspiirissä on yhteensä noin 350 000 Helsingin, Espoon ja Vantaan asukasta, kävijöitä odotetaan vuosittain olevan vähintään 63 000. Kierrätysaseman rakennustyöt on tarkoitus aloittaa syksyllä 2002 ja se valmistunee vuoden 2003 aikana. Hankkeella ei ole vielä rakennus‑ ja ympäristölupaa.

 

Kierrätysaseman tarkoituksena on parantaa hyötyjätteiden ja normaaliin kiinteistökohtaiseen jätteenkäsittelyyn sopimattomien jätteiden vastaanottopalveluja. Kierrätysasema palvelee asukkaita ja jätteen pienerien tuojia. Asemalle saa viedä pienkuormia, enimmillään pakettiautokuormallisen tuontikertaa kohden.

 

Kierrätysasemalla vastaanotetaan mm. puuta, metallia, sähkö‑ ja elektroniikkaromua, paperia, pahvia, puutarhajätteitä, sekajätettä sekä ehjää käyttökelpoista tavaraa. Yksityisten talouksien ongelmajätteet otetaan vastaan konttiin, josta ne siirretään Kivikon jätepalvelukeskukseen jatkokäsittelyä varten.

 

Asiakkaat lajittelevat tuomansa jätteet ohjeitten mukaan lavoille ja astioihin. Alueelle rakennetaan omat katetut lavat esimerkiksi sekajätteelle, puulle, painekyllästetylle puulle, pienille metalliromuille, sekalaiselle rakennusjätteelle, pahville, ongelmajätteille, ja kierrätystavaroille. Erilliseen katokseen kerätään kylmälaitteita, painavia metalliesineitä, pölyävää rakennusjätettä ja kartonkitölkkejä. Alueella on myös astiat lasille ja kontti paperille. Kierrätysasemalla on lisäksi risukenttä, risujen haketus ja puutarhajätteiden vastaanottoalue.

 

Sortti‑kierrätysasema on auki arkisin kello 07.00‑2 1.00. Asemalla työskentelee kahdessa työvuorossa kummassakin kolme työntekijää. YTV perii jätteen viejiltä kohtuullista jätteenkäsittelymaksua, jolla katetaan kierrätysaseman käyttökustannuksia..

 

Valmistuttuaan Sorttikierrätysasema parantaa alueemme palvelutasoa, koska se helpottaa ja nopeuttaa jätteiden kierrätystä. Aseman toimintaidea on kestävän kehityksen periaatteiden mukainen ja se tulee mitä todennäköisimmin myös kohentamaan ympäristömme siisteyttä ja viihtyisyyttä.

 

Eija Grönfors

 

Ympäristön roskaaminen on kielletty!

 

(Vantaan ympäristötiedote)

 

Risujen ja muun puutarhajätteen kasaaminen yleisille alueille kuten puistoihin ja metsiin on roskaamista, joka jätelaissa ja nyt myös 1. 1.2002 voimaantulleissa pääkaupunkiseudun jätehuoltomääräyksissä on kielletty. Roskaaja on vastuussa sotkemansa alueen puhdistamisesta. Annetun puhdistamismääräyksen laiminlyönti voi johtaa rikosoikeudelliseen vastuuseen ja/tai työn teettämiseen roskaajan kustannuksella.

 

Risujen polttaminen

 

Risujen polttaminen avotulella ei ole asuntoalueilla suositeltavaa, koska savu aiheuttaa yleensä haittaa naapureille.

 

Kaupungin järjestyssäännön mukaan kuivia risuja sekä oksia saa taajama‑alueilla polttaa valoisaan vuorokauden aikaan ja varovaisuutta noudattaen, mikäli polttamisesta ei aiheudu haittaa naapureille. Näissäkin tapauksissa polttamisesta on ilmoitettava ennakkoon pelastuslaitokselle puh. 83922494.

 

Puutarhajätteet kannattaa käyttää hyödyksi kompostoimalla tai hakettamalla

 

Puutarhajätteet kannattaa käsitellä ja hyödyntää omalla pihalla, jos se suinkin on mahdollista. Puutarhajätteistä saa kompostoimalla multaa ja risuista hakettamalla kompostissa seosaineena tai pensaiden juurella katteena hyödynnettävää haketta. Vuokrahakettimia voi kysyä mm. konevuokraamoista. Hakettimen voi myös hankkia naapurin kanssa yhteiseksi. Puiden lehdet voi ajaa syksyllä (tai keväällä) ruohonleikkurilla silpuksi, jolloin niistä saa lisäravinteita nurmikolle ja muille istutuksille.

 

Kompostointiohjeita saa ympäristökeskuksesta puh. 83923031 tai YTV:n jäteneuvonnasta puh. 156163 1.

 

Risut kierrätysasemille

 

Kaikenlaisia risuja vastaanotetaan YTV:n kierrätysasemilla ympäri vuoden. Vantaan Seutulaan ja Helsingin Kivikkoon näitä jätteitä voi kotitalouksista toimittaa maksutta, mutta vain peräkärry‑ ja pakettiautokuormissa. Yrityksien pienerät maksavat 11 euroa kuormalta. 4

 

YTV‑n Espoon jätteenkäsittelykeskuksessa vastaanotetaan kotitalouksien ilmaisten pienkuormien lisäksi kuorma‑autokuormia, joista peritään 19 euroa/tonni (orapihlaja 55,50 euroa/tonni) + perusmaksu 16 euroa/ kuorma.

 

Risujätteenä vastaanotetaan halkaisijaltaan alle 2 senttimetrin risut, oksat ja havut. Paksummat puut kuuluvat puutavaran keräyslavalle. Risukuormat kipataan vastaanottopaikalla maahan tai puretaan käsin.

 

Muita puutarhajätteitä vastaanotetaan Seutulassa ja Kivikossa huhtikuun alustajoulukuun loppuun asti, Espoon jätteenkäsittelykeskuksessa ympäri vuoden. Puutarhajätteen pitää olla pakkaamatonta tai pakattu paperisäkkeihin. Seutulassa ja Kivikossa vastaanotetaan vain peräkärry ja pakettiautokuormia, ja vastaanotto on maksutonta. Espoon jätteenkäsittelykeskuksessa isoista kuorma­-autokuormista veloitetaan 19 euroa/ tonni + perusmaksu 16 euroa/kuorma.

 

Risu‑ ja puutarhajätekuormat tulee kuormata siten, että ne pystytään purkamaan eri paikkoihin.

 

Lisätietoja YTV:n jäteneuvojat puh. 1561631 tai YTV:n Internetsivuilta http://www.ytv.fi/

 

Muistathan yhdistyksen kotisivun

 

Saat sieltä hyödyllistä tietoa ja linkkejä mielenkiintoisine sivuille

Osoitehan on www.kolumbus.fi/vapaalan.oky

 

YTV:n Keräysautot pysähtyvät

 

16.5.2002 klo20.20 ‑ 20.50 Vanha Hämeenkyläntie ‑ Luhtitie

 

20.5.2002 klo 19.30 ‑ 20. 10 Vapaalantie 1 (huoltoasema)

 

Ne kelpuuttavat:

 

Ongelmajätteitä

 

Metalliromua

 

Sähkö ja elektroniikkaromua

 

Valitsimme Vapaalan

 

Olemme tässä sarjassa yleensä haastatelleet kylässämme kauan vaikuttaneita henkilöitä heidän näkemyksistään kylän varhaisemmilta vaiheilta, mutta tällä kertaa valitsimme toisin ja haastattelemme tänne vain muutama vuosi sitten muuttanutta perhettä.

 

Anne ja Eero Riikonen kolmen lapsessa kanssa asuvat Kairakuja 5:ssä talossa,,jonka he itse ovat rakentaneet muutama vuosi sitten. Kanssakäyminen heidän kanssaan on ensimmäisestä tapaamisesta lähtien sujunut luontevasti. Riikosethan ovat kotoisin Pohjois‑Karjalasta ja se ehkä osaltaan selittää heidän puheliaisuutensa ja sen, kuinka helppoa heidän on avata keskustelu vieraankin kanssa.

 

Päätettyään koulunsa Eerolle tarjottiin työtä pääkaupunkiseudulta, jossa hän oli jo edellisenä kesänä ollut työharjoittelussa. Lähtöä kotiseudulta tänne etelän ruuhkaan helpotti se, että täällä oli sukulaisia tukena. Ensimmäinen koti löytyi Espoon Leppävaarasta, josta matka jatkui Tapiolaan. Eeron työpaikan muutettua Myyrmäkeen he hankkivat ensimmäisen oman asunnon Pähkinärinteestä.

 

Koska Vantaa oli näin tullut tutuksi, oli seuraavana vuorossa hartiapankkirivitalon rakentaminen Hämevaaraan. Elämä kulki eteenpäin. Ympäristöön oli miellytty ja tarpeelliset palvelut olivat lähellä sekä lapset aloittaneet koulun. Hämevaaran rivitalon kellarissa aloitti myös Eeron oma yritys, jonka hän oli perustanut yhdessä ystävänsä Taito Rantolan kanssa.

 

Kun tarvittiin lisää tilaa, päädyttiin omakotitalon rakentamiseen. Paikan valinta oli tietyllä tavalla helppo. Kävelyretkien suuntautuessa Vapaalaan muodostui päätös, että oma tontti oli saatava täältä. Vapaalassa heitä miellytti alueen moninaisuus. Kylää ei ole rakennettu pellolle. Kylä on myös ollut olemassa jo kauan. Sen vanhat talot on sijoitettu tonteille vapaasti. Ne eivät kaikki ole niin yhdessä rivissä, eivätkä toistensa näköisiä kuten on osa taloista Hämevaarassa, joka on uusi alue Vapaalan rinnalla. Täällä uudetkin talot ovat persoonallisempia ja sellaisen Riikosetkin halusivat ja saivatkin. He kävivät kyselemässä muutamia paikkoja, mutta ei tärpännyt, kunnes kuulivat Silanderin perikunnan

 

myyvän tonttia Kairakujalta. Kun siihen vielä saatiin hyvä ystävä ja yrityskumppani toiseksi osakkaaksi, oli asia selvä.

 

Vapaalassa he ovat viihtyneet hyvin. Täällä ovat koulut lähellä, alue on edelleen turvallinen ja rauhallinen. Lisäksi kaikki palvelut ovat lähellä joko omassa kylässä tai Myyrmäessä, minne sinnekin ovat hyvät kulkuyhteydet. He ovat myös liittyneet omakotiyhdistykseemme, mikä omalta osaltaan on osoitus kiinnostuksesta omaan asuinalueeseen. Naapureidenkaan kanssa ei ole ollut mitään kitkaa.

 

Riikoset ovat todella sitoutuneet Vapaalaan, kenties enemmän, kuin monet muut meistä. Paitsi, että heillä on täällä oma talo, on myös Eeron työpaikka Rajatorpan ostoskeskuksessa, jossa hänet ja neljä muuta työntekijää hyvin työllistävä yrityksensä nykyään sijaitsee.

 

Toivotamme heille kaikkea hyvää tulevaisuudessakin. Pertti Louhula

 

Martti Teittinen in memoriam

 

Vapun aattona iltapäivällä oli kylämme yhden tunnetuimman ja tarpeellisimman mestarin tie tullut määränpäähänsä. Martti menehtyi äkillisesti rakkaan puutarhansa kevääseen. Martti oli syntynyt 11. 11. 1924. Teittiset asettuivat uudenvuoden aattona 1959 sen aikaisen Friherrsin mökkiin keskelle kylää. Vuosien varrella Martti teki mittavan työn rakentamansa asuin‑ ja korjaamorakennuksen tienoilla ja kylällä sekä myös koko Helsingin pitäjän alueella. Hänen apunsa oli tärkeä, kun mikään muu ei ollut auttanut. Jalometallisepän ammattitaidon liittäminen autopelti‑ ja laiteremonttiin tuotti tulosta, josta saimme nauttia koko kylä terveen huumorin kera. Niinpä moni auto kylällä ja lähiympäristössäkin joutui vuorollaan Martin osaavan käden kohentamaksi. Martti oli merkittävä tekijä ammattiyhteisössä sekä myös yhdistyksemme johtokunnassa jämeränä puheenjohtajana ja etujemme väsymättömänä puolustajana. Jäämme kaipaamaan käsityön mestaria.

 

Kylässämme tapahtuu...

 

RIKOSILMOITUKSET / VAPAALA AJALTA tammi, helmi, maalis, huhtikuu 2002

 

RIKOSTYYPPI

tammi

helmi

maalis

huhti

yht.

Alkoholijuoman hallussapitorikkomus

 

1

 

 

1

Huumausainerikos

1

 

 

 

1

Lievä kavallus

1

 

 

 

1

Lievä petos

 

 

1

 

1

Luvaton käyttö

 

1

 

 

1

Luvattoman käytön yritys

1

1

 

 

2

Muu tutkinta

 

1

 

 

1

Näpistys

3

6

5

5

19

Pahoinpitely

 

 

1

 

1

Poliisilakiperusteiset kiinniotot

 

2

 

3

5

Sukupuolisiveellis. julkinen loukkaaminen

 

1

 

 

1

Törkeä pahoinpitely

1

 

 

 

1

Törkeän varkauden yritys

 

 

 

1

1

Ulkomaanpassin katoaminen

 

 

1

 

1

Vahingonteko

2

3

 

3

8

Varkauden yritys

 

 

 

2

2

Varkaus

4

 

 

4

8

Kaikki yhteensä

13

16

8

18

55


Lähde: Riki

 

Tilastoonhan kuuluu siis Vapaalan‑Rajatorpan alue. Vaikka alueemme onkin ylipäätään rauhallinen, niin kuitenkin paljon näköjään tapahtuu. Mikä onkaan koko vuoden tilasto, kun jo neljä ensimmäistä kuukautta on näinkin vilkasta?

 

Istuta nyt

 

Kevät on puutarhassa kiireistä aikaa. Moni tekee työtä pihallaan odottaen kasvun ihmettä. Kaikella on oma aikansa. Jos kylvöaikana ei ehdi toimia, ei löydä satoa syksyllä. Kun tekee työtä oikeaan aikaan, saa iloita luonnon kauneudesta myös omalla pihalla. Jokainen kesän kukka julistaa meille sanomaa omasta Luojastaan. Kaikella on tekijänsä.

 

Kasvusta puhutaan usein myös ihmisen kohdalla. On lukuisia asioita elämässämme, jossa meillä on kasvuvaraa. Asioita, joiden kohdalla joudumme kipeästi tunnustamaan alamittaisuutemme. Näissäkin meitä syvältä koskettavissa asioissa saamme uskoa, että kasvu tulee Taivaalliselta Isältämme ylhäältä. Hän luo uutta ja hänen yhteydessään meitä ei ole tuomittu pysähtyneisyyden tilaan. Kasvunpaikkoja meille ihmisille ovat läheiset ihmissuhteet ja kotiseurakuntamme. Anteeksiantava, armollinen ilmapiiri mahdollistaa kasvun ihmisenä ja kristittynä. Hämeenkylän seurakunta tarjoaa viikottain kasvunpaikkoja. Vapaalan seurakuntatalossa on monimuotoista toimintaa: koululaisten iItapäiväkerho, pyhäkoulu, Kenian lähetyspiiri, viikottainen kohtauspaikka sekä veisuun iloa lauluseuroissa.

 

Alkavana kesänä kokoonnumme pihaseuroihin eri puolille kotiseurakuntaa kesäkeskiviikkoisin klo 19. Tämä perinne on jatkunut Vapaalassa vuodesta 1986. Viime vuoden osallistujaennätys lähes 60 osallistujaa tehtiin juuri vapaalalaisessa pihassa. Kaikesta toiminnasta löytyy tietoa Vantaan Lauri‑lehdessä. Lehdestä löytää myös Hämeenkylän kirkossa pyhäpäivinä pidettävien messujen (jumalanpalvelusten) tiedot. Tästä Vantaan omasta seurakuntalehdestä tehty lukijatutkimus toi esille ihmisten halun löytää uutisia oman paikkakunnan ja kylän asioista. Tieto kotiseurakunnasta ja kotipaikalta luo viihtyvyyttä ja turvallisuutta. Tieto läheltä juurruttaa meidät kotiseutuumme.

 

Keväällä saamme ihmetellä luonnon kauneutta ja kasvua. Kristittyinä saamme kasvaa monella tavalla. Vanhat kristityt puhuivat myös ihmisen pieneksi kasvamisesta. Tämä tarkoitti, että ihmisen oli kasvettava pieneksi Jumalan edessä. Vasta silloin ymmärsi Jumalan suuruuden ja rakkauden ihmistä kohtaan. Vapahtajamme Kristuksen yhteydessä, olemme kasvun paikalla. Kaikella on aikansa. Nyt on istuttamisen ja kasvun aika.

 

Valoisaa ja siunattua kesää Hämeenkylän seurakunnasta toivottaa